Tutkimuksen taustaa
Seksuaalikasvatus ilmenee ympäristöopin yhdessä sisältöalueessa vuosiluokilla 3–6 Perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Tämän enempää se ei nouse esiin peruskoulun alaluokkien tavoitteissa. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalikasvatuksen sisällöt nousevat merkittäviksi lasten elämässä kauan ennen murrosikää. Seksuaalikasvatuksen teemat ovat osa kokonaisvaltaista ilmiötä, joka vaikuttaa monilla eri ihmisyyden osa-alueilla aina lapsuudesta aikuisuuteen. Tästä nousee kysymys, minkä takia seksuaalikasvatusta sisällytetään niin suppeasti peruskoulun alaluokilla.
Tarkastelemalla aiempaa tutkimuskirjallisuutta voidaan eritellä neljä keskeistä seksuaalikasvatukseen liittyvää kompastuskiveä:
- Heteronormatiivisuus ja perinteiset sukupuoliroolit
Lähestymällä seksuaalikasvatuksen sisältöjä lähes yksinomaa heteroseksuaalisesta näkökulmasta, koulu ylläpitää omaa heteronormatiivisuuttaan. Lisäksi koulussa esiintyvään seksuaaliseen häirintään ei puututa riittävästi.
- Seksuaalikasvatus alakoulussa
Seksuaalikasvatuksen väljä kirjaus opetussuunnitelmaan aiheuttaa sen, että sen sisältöjä sisällytetään suppeasti varsinaiseen opetukseen alakoulussa, vaikka aiemmat tutkimukset osoittavat, että seksuaalikasvatuksen teemat ovat lapsille merkittäviä jo ennen murrosikää.
- Yhteiskunnallinen kansallismoraali
Yhteiskunnalliset tekijät, kuten uskonto ja asenteet, vaikuttavat seksuaalikasvatuksen sisältöihin ja opetukseen negatiivisesti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka erinäiset tahot pyrkivät moralisoimaan, mikä on hyväksyttävää opettaa lapsille.
- Seksin ja seksuaalisuuden stigma
Joillakin opettajilla on vaikeuksia käsitellä seksuaalikasvatukseen liittyviä teemoja, koska ne aiheuttavat heissä häpeää ja kiusaantuneisuutta. Tämän taustalla vaikuttaa muun muassa seksuaalikasvatuksen puutteellinen sisällyttäminen luokanopettajakoulutukseen sekä seksuaalisuuteen yleisesti liittyvä stigma.
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on seksuaalikasvatuksen tila ja sen haasteet peruskoulun alaluokilla luokanopettajien kokemuksien ja ajatusten perusteella. Tutkimuksessa haluttiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Millaista seksuaalikasvatusta peruskoulun alaluokilla järjestetään?
- Minkälaisia teemoja oppitunneilla käsitellään?
- Mitä haasteita luokanopettajat ovat kohdanneet seksuaalikasvatukseen liittyen?
- Minkälaisena luokanopettajat näkevät seksuaalikasvatuksen tämänhetkisen tilan peruskoulun alaluokilla?
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä eri luokanopettajaa. Lisäksi aineiston tueksi kerättiin dataa kyselylomakkeella, johon vastasi kolme luokanopettajaa. Aineisto analysoitiin hyödyntäen laadullista sisällönanalyysiä, jota lähestyttiin teorialähtöisesti eli deduktiivisesti, jolloin kerätty aineisto luokiteltiin aiemman teorian mukaan.
Tulokset
Kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että seksuaalikasvatusta järjestetään laajasti ja monipuolisesti peruskoulun alaluokilla silloin, kun opettajalla on siihen selvä ambitio. Esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuttaa on käsitelty kattavasti, ja seksuaaliseen häirintään on haluttu puuttua varhain keskustelemalla oppilaiden kanssa muun muassa oman kehon koskemattomuudesta. Monet käsiteltävistä teemoista kumpuavat myös oppilailta itseltään tai laajemmassa yhteiskunnassa käytävästä keskustelusta. Kuten yksi haastateltavista totesi: ”Yhteiskunnallinen keskustelu on kuitenkin nuorten ja lastenkin keskustelussa mukana.”
Kuitenkin monet haastateltavista kokivat, että seksuaalikasvatuksen väljä kirjaus opetussuunnitelmaan on aiheuttanut sen, että opettajien on halutessaan helppoa sivuuttaa seksuaalikasvatus, joko omasta mukavuudenhalusta tai ympäristön paineesta. Tämä puolestaan voi johtaa laajoihin alueellisiin eroihin tarjotun seksuaalikasvatuksen määrässä ja laadussa. Tämä on ongelma, kun tarkastellaan esimerkiksi seksuaalikasvatuksen merkitystä lapsen fyysiselle ja henkiselle kasvulle.
Kokonaisuudessaan haastateltavat pitivät seksuaalikasvatuksen tämänhetkistä tilaa peruskoulun alaluokilla enimmäkseen heikkona. Tähän vaikuttaa sekä seksuaalikasvatuksen epämääräinen rooli osana opetussuunnitelmaa sekä seksuaalikasvatuksen minimaalinen sisällyttäminen luokanopettajakoulutukseen. Haastateltavat toivoivat, että seksuaalikasvatukselle voitaisiin löytää konkreettisempi rooli opetussuunnitelmassa, jotta sen sisällöt eivät pelkästään ”kummittelisi” koulussa ilman selkää paikkaa. Lisäksi haastateltavat toivoivat, että seksuaalikasvatusta voitaisiin sisällyttää enemmän luokanopettajakoulutukseen, mikä voisi madaltaa kynnystä tuleville opettajille tarttua seksuaalikasvatuksen sisältöihin.
Aleksi Suomilammi
Seksuaalikasvatuksen tila ja haasteet – luokanopettajien näkemyksiä seksuaalikasvatuksesta peruskoulun alaluokilla