Lastenkirjan hyödyntäminen toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi – Tutkielmablogi

Tutkimuksen taustaa

Suomi on kulttuurisesti moninaistuva yhteiskunta. Kulttuurinen moninaistuminen näkyy erityisesti lasten elämässä koulujen ja luokkien moninaistumisen myötä, minkä vuoksi toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemisen ja moninaisuuskasvatuksen tarve kasvaa. Lastenkirjallisuus on erinomainen väline edellä mainitun kasvatustavoitteen toteuttamiseksi. Tutkin maisterintutkielmassani tapaustutkimuksena, miten Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirja soveltuu toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Tavoitteenani oli tutkia yhteistä hyvää tukevaa aihetta ja täten osaltani edistää koulujen sekä laajemmin koko yhteiskunnan muutosta yhdenvertaiseksi ympäristöksi lisäämällä opettajien tietoja ja taitoja toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemisesta. Tutkielmani perustuu kulttuurisen moninaisuuden, toiminnallisen yhdenvertaisuuden, lastenkirjallisuuden sekä kuvallisen ilmaisun käsitteisiin. Toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukeminenedellyttää moninaisuuskasvatusta, joten tämä kasvatustavoite toimii tutkimukseni lähtökohtana.

Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus

Tutkimustehtävänäni oli selvittää, miten Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirja soveltuu toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusprosessi koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, miten Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirjan sisällöt soveltuvat toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen. Analysoin lastenkirjan sisältöjä monipuolisesti toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen hyödynnettävän lastenkirjallisuuden kriteerien pohjalta. Luokittelin löytämäni tulokset teemoittain. Toisessa osiossa tutkin piirrostutkimuksen avulla, miten toiminnallinen yhdenvertaisuus näkyy kolmasluokkalaisten kuvallisissa tulkinnoissa Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirjan lapsihahmojen leikeistä. Tutkin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, miten toiminnallinen yhdenvertaisuus näkyy piirrosaineistossa, joka koostui kahdeksan kolmasluokkalaisen toteuttamasta piirroksista. Lopuksi muodostin näistä tuloksista yleisiä johtopäätöksiä ja pohdintaa tutkimuksen kohteena olevan lastenkirjan soveltuvuudesta toiminnallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta.

Tutkimustulokset ja johtopäätökset

Tutkimukseni perusteella Sulon ja Elsin uudet naapurit –lastenkirja soveltuu toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisen lisäämiseen, sillä sen tekstissä ja kuvituksessa esitetään kulttuurista moninaisuutta monipuolisesti positiivisin ja yhdenvertaisin kuvauksin. Kirja tarjoaa moninaisille lukijoille samaistumisen kohteita. Selkeä ja rento kieliasu sekä esteettinen kuvitus tukevat toiminnallisen yhdenvertaisuuden edistämistä. Kirja ei esitä tai käsittele kulttuurisen moninaisuuden ulottuvuuksista kieleen, sosioekonomiseen taustaan, uskontoon tai maailmankatsomukseen liittyvää moninaisuutta. Piirrostutkimuksen keskeinen tulos on, että kirjan lapsihahmot, jotka esiintyvät aineistossa, esitetään yhdenvertaisina ilman syrjintää. Osassa piirroksista näkyy myös toiminnallisuutta. Muutama etniseen vähemmistöön sekä sukupuolivähemmistöön kuuluva lapsihahmo esiintyvät aineistossa vain vähän, eli näiden kulttuurisen moninaisuuden ulottuvuuksien moninaisuuden esittämisessä kirja ei onnistu täysin. Kirjan kehityskohteita ja puutteita voidaan täydentää esimerkiksi muulla lastenkirjallisuudella tai faktatiedolla.

Tässä tapaustutkimuksessa tutkin yhden kirjan soveltuvuutta toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, mutta yksi kirja ei pelkästään riitä toiminnallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Lapsille tulee tarjota luettavaksi monipuolisesti erilaisia, kulttuurisesti moninaisia ja toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen soveltuvia lastenkirjoja, jotta toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukeminen toteutuu. Toteuttamani lastenkirjan kriittinen tutkiminen toimii esimerkkinä siitä, miten lasten lukemista ohjaavat aikuiset, esimerkiksi opettajat, voivat tarkastella lastenkirjoja toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemisen näkökulmasta. On myös huomioitava, että lastenkirjoja tulee käsitellä niiden lukemisen jälkeen toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Tutkimani lastenkirja tarjoaa kuitenkin mainiot edellytykset toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukemiseen.

Fanni Hovi

”Kaikki perheet ovat yhtä hyviä” – Lastenkirja toiminnallisen yhdenvertaisuuden tukena

Vastaa Peruuta vastaus