Pro gradu -tutkielmassani tutkin opettajien asenteita kestävästä kehityksestä käsityönopetuksessa sekä kyseisen aiheen tärkeyttä opettajille. Koska tutkimuksen kohteena olivat asenteet, haluttiin tutkimuksessa myös selvittää mitkä opettajien taustatiedoista vaikuttivat näihin asenteisiin ja aiheen tärkeyteen. Kestävä kehitys on aiheena aina ajankohtainen eikä opettajien asenteita kyseiseen aiheeseen ollut aiemmin tutkittu käsityönopetuksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen opetus kuuluu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, joten jokaisen opettajan tulisi toteuttaa kestävän kehityksen opetusta sen mukaisesti integroiden sitä eri oppiaineisiin. Kestävän kehityksen periaatteiden ja toimintatapojen opettamisesta luodaan suuria paineita opettajille ja heiltä odotetaan ottavan kestävä kehitys huomioon omassa opetuksessaan muiden opetussuunnitelman tavoitteiden lisäksi. Opettajilla on todennäköisesti monenlaisia tapoja toteuttaa kestävän kehityksen opetusta etenkin käsitöissä, jossa kestävää kehitystä voidaan tuoda mukaan opetukseen muun muassa materiaalien, kierrätyksen ja kulttuurien kautta.
Tutkielman aineisto ja tulokset
Tutkimuksen aineistona oli kyselylomake, joka koostui kestävään kehitykseen liittyvistä asenneväittämistä sekä aiheen tärkeyteen liittyvistä osa-alueista. Kyselyyn vastaajat olivat peruskoulun opettajia, jotka opettavat käsitöitä joko ala- tai yläkoulussa tai molemmissa. Kysely kerättiin helmikuussa 2021, jonka aikana kyselyyn saatiin vastaajia sosiaalisen median ja sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi yhteensä 50 opettajaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin, joista tilastollisia yhteyksiä opettajien taustatietojen ja kestävän kehityksen asenteiden ja tärkeyden väliltä tutkittiin tarkastelemalla korrelaatiokertoimia. Tilastollisia eroja tutkittiin t-testillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä.
Käsityönopettajien asenteet kestävän kehityksen opetukseen olivat suurilta osin myönteisiä. Opettajat myös kokivat kestävän kehityksen tärkeänä aiheena koulussa. Yhteyksiä opettajien asenteiden ja taustatietojen väliltä löytyi koulun oppilasmäärän osalta. Eroja taustatietojen ja kestävän kehityksen opetukseen liittyvien asenteiden väliltä löytyi sukupuolen sekä iän osalta. Naisten asenteet kestävän kehityksen opetukseen ja kestävän kehityksen tärkeyteen olivat hieman myönteisempiä mitä miesten. Mitä suuremmassa koulussa opettaja työskenteli, niin sitä myönteisempi hän oli kestävän kehityksen opetukseen mielekkyyteen. Opettajan iällä oli vaikutusta kestävän kehityksen opetuksen minäpysytyvyyteen. Vanhemmat opettajat olivat varmempia kestävän kehityksen opetuksesta. Tästä tutkielmasta saatiin osviittaa siitä, että opettajat ovat kiinnostuneita kestävän kehityksen opetusta kohtaan sekä pitävät sitä tärkeänä aiheena käsityönopetuksessa.
Jatkotutkimusideoita
Kestävän kehityksen opetus on tärkeä aihe lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta, joten aihetta voisi tutkia lisää suuremmalla otoskoolla. Suuremmalla otoskoolla voitaisiin selvittää, onko opettajien asenne kestävän kehityksen opetusta kohtaan yhtä myönteinen mitä tämän tutkielman vastaajat antoivat ymmärtää. Opettajilta voisi myös tiedustella ovatko he itse mukana esimerkiksi koulun kestävää kehitystä edistävässä toiminnassa ja onko koulu saanut jonkinlaista ulkoista tunnustusta kestävän kehityksen toimintaan liittyen, kuten Vihreä lippu ympäristösertifikaatti, joka tunnustaa koulun kestävän kehityksen toimintaa. Näiden avulla voitaisiin selvittää lisää niitä motiiveja ja muuttujia, joita löytyy opettajien kestävän kehityksen asenteiden takaa.
Greta Patronen
Pro gradu: Opettajien asenteet kestävästä kehityksestä peruskoulun käsityönopetuksessa.