Tutkimuksen tausta
Suomen yliopistojen tiloja alettiin sulkemaan maaliskuussa 2020 koronapandemian takia. Tämä tarkoitti myös sitä, että lähiopetus näissä tiloissa keskeytettiin ja yliopistot muiden koulutuslaitosten tavoin siirtyivät etäopetukseen. Opettajat joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti hyvin lyhyessä ajassa kyetä järjestämään opetustaan erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja hyödyntäen. Minkälainen valmius yliopisto-opettajilla oli tähän? Nämä lähtökohdat ottaen huomioon tämän tutkimuksen tarkoitukseksi tuli selvittää, mitkä lähtökohdat yliopisto-opettajilla oli selviytyä nopeasta siirtymästä lähiopetuksesta etäopetukseen, mikä merkitys opettajan kokemuksella oli opetusteknologian käytössä ja kehittyikö opettajien osaaminen etäopetuksen suhteen kevään 2020 aikana.
Tutkimuksen toteutus ja tutkimustulokset
Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuoden 2020 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Aineisto on osa laajempaa Helsingin yliopiston hanketta, joka pyrkii selvittämään opettajien sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä ja tarpeita yliopisto-opetuksessa. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus ja aineiston analysoimiseen käytettiin erilaisia määrällisiä menetelmiä.
Tämän tutkimuksen perusteella Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yliopisto-opettajat käyttivät opetusteknologiaa pandemiaa edeltävänä aikana yleisimmin opiskelijoiden tiedottamiseen, opiskelumateriaalien jakamiseen ja palautettujen tehtävien keräämiseen. Huomattavaa oli myös se, että vain harva tutkimusjoukkoon kuuluneista opettajista ilmoitti käyttäneensä opetusteknologiaa siten, että se mahdollistaisi vuorovaikutuksen opiskelijoiden välillä. Tämä toisaalta saattoi johtua matemaattis-luonnontieteellisen tidekunnan luonteesta, jossa opiskelijat usein suorittavat erilaisia laskuharjoituksia ja vuorovaikutusta vaativat tehtävät ovat vähemmällä.
Opetuskokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta siihen, miten yliopisto-opettajat käyttivät opetusteknologiaa opetuksessaan. Lisäksi opettajat olivat sitä mieltä, että heidän osaamisensa etäopetuksen suhteen oli kasvanut pandemian alusta (maaliskuu 2020) tutkimuksen aineiston keräämiseen mennessä (touko-kesäkuu 2020). Osaamisen kehittyminen oli tilastollisesti merkitsevä tulos.
Aikaisemmat tutkimustulokset tukevat pääpiirteissään tämän tutkimuksen tuloksia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi myös huomattu, että yliopisto-opettajat käyttävät opetusteknologiaa lähinnä opiskelijoiden tiedottamiseen sekä tehtävien keräämiseen. Lisäksi opetusteknologian hyödyntäminen opetuksessa ei ole selittynyt aikaisemmissa tutkimuksissa opetuskokemuksella tai opettajien iällä. Tutkimuksissa on havaittu, että suurin vaikuttava tekijä, joka selittää opetusteknologian opetuskäyttöä on se, miten opettajat käyttävät teknologiaa vapaa-ajallaan. Tutkimuksissa on havaittu myös, että opettajien osaaminen erilaisten opetusteknologioiden ja etäopetuksen suhteen kehittyy hyvin lyhyessä ajassa, joten tulokset ovat yhteneviä myös tämän tutkimuksen löydösten kanssa.
Yliopisto-opettajien valmiudesta ottaa erilaisia opetusteknologioita haltuun löytyy yllättävän paljon tietoa. Tutkimusta tarvittaisiin enemmän siitä, ovatko opettajien etäopetuksessa käyttämät menetelmät monipuolistuneet ja minkälaisia taitoja yliopisto-opettajilla on oltava, jotta he voivat hyödyntää opetusteknologiaa mahdollisimman monipuolisesti opetuksessaan.
Jonatan Ketonen
”Verkko-opetus korkeakouluissa – Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen”