Oppiminen ja digitaaliset välineet kotitalousopetuksessa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa

Tutkimuksen taustaa

COVID-19-pandemia on vaikuttanut tapoihin opettaa ja oppia, jonka vuoksi oli ajankohtaista tarkastella kotitalousopettajien ja kotitalousopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä kotitalousopetuksessa pandemian alkuajoista asti. Digitalisoituva opetus ja oppiminen, vuorovaikutus etäoppimisessa ja digitaalisten taitojen kehittyminen ovat olleet erityisen pinnalla pandemian vaikutusten vuoksi. Tässä tutkimuksessa digitaalisilla välineillä tarkoitetaan esimerkiksi älypuhelimia, tablettitietokoneita, kannettavia tietokoneita ja muita digitaalisia välineitä, joiden sovelluksia, ohjelmia ja nettisivuja käytetään kotitalousopetuksessa.

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten kotitalousopettajien ja kotitalousopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä kotitalousopetuksessa sekä millaisena digitaalisten välineiden käyttö nähdään kotitalousoppiaineessa tulevaisuudessa. Tavoitteena oli selvittää, miten ja millaisia digitaalisia välineitä hyödynnetään kotitalousopetuksessa.

Tutkimus on monimenetelmätutkimus. Tutkielmassa käytettiin LEAD-projektin yhteydessä kerättyä aineistoa. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla suomalaisilta, norjalaisilta, ruotsalaisilta ja virolaisilta kotitalousopettajilta ja kotitalousopettajaopiskelijoilta (n222). Kyselylomakkeen laadullinen aineisto analysoitiin suomalaisten vastausten osalta aineistolähtöisen temaattisen analyysin avulla. Laadullisesta aineistosta osa kvantifioitiin suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten vastausten osalta. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja analyysissa käytettiin keskiarvoja, keskihajontoja, kahden riippumattoman otoksen t-testiä ja ristiintaulukointia.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Kotitalousopettajat ja kotitalousopettajaopiskelijat käyttivät digitaalisia välineitä erityisesti opettajan työtehtävien helpottamiseksi sekä oppilaan oppimisen edistämistä varten. Kokemusten mukaan digitaaliset välineet tuovat lisäarvoa opetukseen ja niiden käyttöön suhtaudutaan myönteisesti.

Suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten vastaajien välillä oli eroja, kuinka digitaalisia välineitä käytetään kotitalousopetuksessa. Siitä huolimatta tulosten mukaan digitaalisten välineiden käyttö oli monipuolista, vaikka eri maiden kotitalousopettajat ja kotitalousopettajaopiskelijat keskittivät digitaalisten välineiden käyttöä eri osa-alueisiin.

Digitaaliset välineet kuuluvat vahvasti kotitalous oppiaineeseen tulevaisuudessa. Suomalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja virolaiset kotitalousopettajat ja kotitalousopettajaopiskelijat ovat motivoituneita kehittämään digitaalista osaamistaan tulevaisuudessa, sekä kokeilemaan erilaisia digitaalisia välineitä opetuksessa. Kotitalousopettajaopinnot ovat selkeästi tukeneet digitaalisten välineiden käytössä ja kannustaneet siihen, mutta tukea saisi olla tulevaisuudessa entistä enemmän, erityisesti opettajaharjoittelussa. Digitaalisten välineiden käyttöä kotitalousopetuksessa halutaan kehittää tulevaisuudessa, jonka vuoksi huomionarvoista huolehtia siitä, että kotitaloustieteenopinnot tukevat tätä päämäärää.

Elina Leskelä

Digitaalisuus kotitalousopetuksessa
Oppiminen ja digitaaliset välineet kotitalousopetuksessa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *