Tutkimuksen taustaa
Syksyllä 2020 ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa COVID-19-pandemian takia poikkeuksellisin järjestelyin: orientaatioviikko järjestettiin pääsääntöisesti etäyhteyksin ja kurssit etäopetuksena. Mediassa on näkynyt huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opintoihin kiinnittymisestä. Aiemmissa tutkimuksissa opintoihin kiinnittyminen yhdistetään usein opintojen viivästymisen ja keskeyttämisen tutkimukseen, joten opiskelijoiden kiinnittyminen opintojen alussa on tärkeää.
Tutkimuksellani oli kaksi tarkoitusta, joista ensimmäinen oli kuvata, miten ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat ovat kiinnittyneet opintoihinsa erityisjärjestelyin toteutettuna lukuvuotena. Opintoihin kiinnittymisen teoreettisena pohjana toimi Korhosen (2014) opiskelijalähtöinen kiinnittymismalli, jossa kiinnittymisen perustana ovat kiinnittymisen yksilölliset ja yhteisölliset prosessit, joiden vuorovaikutuksessa rakentuu kiinnittävä prosessi eli opiskelijan oppimisidentiteetti ja kuulumisen tunne.
Vaikka opintoihin kiinnittymistä on tutkittu paljon, kiinnittymisen tutkimuksessa on yhä alueita, joilla tutkimusta ei ole riittävästi. Opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin yhteyksiä ei ole tutkittu paljoa. Tässä tutkimuksessa hyvinvoinnin näkökulmasta keskitytään koherenssin tunteeseen. Tutkimuksen toinen tarkoitus on selvittää koherenssin tunteen ja kiinnittymisen osa-alueiden yhteyksiä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin määrällisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui opintoihin kiinnittymistä mittaavasta EEQ-mittarista, koherenssin tunnetta mittaavasta SOC-13-kyselystä sekä vastaajien taustatiedoista. Sekä EEQ-mittari että SOC-13-kysely sisälsivät väittämiä, joihin vastattiin 7-portaisella Likert-asteikolla. Kysely toteutettiin e-lomakkeena, jonka linkkiä jaettiin Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatuilla kursseilla keväällä 2021. Kyselyyn vastasi 183 ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston lisäksi hyödynnettiin aiemmassa tutkimuksessa EEQ-mittarilla kerätyn aineiston tunnuslukuja aineistoja vertaillessa.
Tutkimustulokset
Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat kiinnittyneet yksilöllisillä osa-alueilla, eli he kokivat opintonsa merkityksellisiksi ja akateemiset taitonsa hyviksi. Kiinnittyminen yhteisöllisillä osa-alueilla (osallisuus ja sosiaaliset käytänteet) oli heikkoa. Vuonna 2020 aloittaneet opiskelijat kokivat akateemiset taitonsa hieman paremmiksi kuin vuonna 2012 opintonsa aloittaneet. Kaikilla muilla kiinnittymisen osa-alueilla vuonna 2012 aloittaneet saivat korkeampia arvoja, erityisesti vuonna 2012 aloittaneet kokivat enemmän osallisuutta ja kuulumisen tunnetta.
Taustamuuttujien mukaan opintoihin kiinnittymistä tarkasteltiin aiemman yliopistokokemuksen sekä asuinpaikkakunnan vaihdoksen mukaan. Opiskelijat, joilla oli suoritettuna aiempi yliopistotutkinto, olivat vahvemmin kiinnittyneet yksilöllisellä sekä kiinnittävällä ulottuvuudella kuin ne opiskelijat, joilla ei ollut vielä kokemusta yliopisto-opinnoista. Lisäksi avoimen yliopiston opiskelijat kokivat opintonsa merkityksellisemmiksi kuin kokemattomat opiskelijat. Uudelle asuinpaikkakunnalle muuttaneiden ja ei muuttaneiden väliltä löytyi vain yksi tilastollisesti melkein merkitsevä ero. Uudelle asuinpaikkakunnalle muuttaneet kokivat vähemmän sosiaalisia käytänteitä opinnoissaan, kuin ei-muuttaneiden ryhmä.
Opiskelijoiden joukosta löydettiin klusterianalyysin avulla kolme kiinnittymisen ryhmää, jotka nimettiin vahvasti (32%), yksilöllisesti (43%) ja heikosti (25%) kiinnittyneiksi. Vahvasti kiinnittyneillä kiinnittymien kiinnittyminen oli pääosin vahvaa ja heikosti kiinnittyneillä puolestaan pääosin heikkoa. Itsenäisesti kiinnittyneiden ryhmä oli kiinnittynyt vahvasti opintojen yksilöllisillä osa-alueilla ja heillä oli vahva oppimisidentiteetti. Kuitenkin yhteisöllisillä osa-alueilla kiinnittyminen oli heikkoa.
Koherenssin tunne korreloi positiivisesti usean kiinnittymisen osa-alueen kanssa. Koherenssin tunne näytti korreloivan enemmän yksilölliseen ja kiinnittävään ulottuvuuteen kuin kiinnittymisen yhteisölliseen ulottuvuuteen. Koherenssin tunteen osa-alueita erikseen tarkastellessa erityisesti mielekkyys näytti korreloivan kiinnittymiseen.
Jatkotutkimusideat
Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää tunnistaa niitä toimia, jotka ovat tukeneet opiskelijoiden kiinnittymistä pandemia aikana, jotta ohjausta ja opetusta voidaan kehittää. Lisäksi olisi myös tärkeää seurata, vahvistuuko opintoihin kiinnittyminen yhteisöllisillä alueilla rajoitusten helpottaessa, ja miten kiinnittymistä on tuettu lähiopetukseen siirryttäessä. Jatkossa kiinnittymisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä tarvittaisiin laajempaa tutkimusta.
Laura Laattala
Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden opintoihin kiinnittyminen