Tein esinetutkimusta 1940-luvun pula-ajan tekstiileistä ja jalkineista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä materiaalista aineiston tekstiilit ja jalkineet on valmistettu, mitä työtapoja niiden valmistamiseen on käytetty sekä millaisia pula-ajalle tyypillisiä piirteitä ja ratkaisuja tekstiileistä ja jalkineista löytyi. Suomessa koettiin pula-aika toisen maailmansodan seurauksena vuodesta 1939 lähtien. Ulkomaankauppasuhteet katkesivat ja oman maan viljasadot kärsivät kuivuudesta, joten elintarvikkeiden ja tavaroiden myyntiä oli pakko alkaa säännöstellä. Säännöstelyä kesti vuoteen 1954, jolloin viimeiset elintarvikkeet vapautettiin säännöstelyn alta.
Esineiden materiaalit
Pula-aikana vaatteita ja kodintekstiilejä valmistettiin kaikesta mahdollisesta materiaalista, mitä aitoista ja ullakoilta löytyi. Materiaalit, joita ei yleensä käytetty vaatteiden, kodintekstiilien tai jalkineiden valmistamiseen, hyödynnettiin pula-aikana tarkasti. Kankaiden tilalle keksittiin parempien materiaalien puutteessa korvikemateriaaleja, joista yleisin ja eniten käytetty oli paperi. Siitä valmistettiin muun muassa kenkien päällisiä, verhoja ja lakanoita. Kansalaisten omavaraisuus kasvoi pulan ja säännöstelyn aikakaudella, ja esimerkiksi pellavan viljely yleistyi. Pellavasta tulikin yleinen pula-ajan tekstiilien materiaali. Jalkineita valmistettiin puusta, paksusta villahuovasta ja muista kankaista sekä kaislasta.
Tutkimuksen aineisto
Aineistoni on peräisin pula-ajalta, jolloin Kotitalouskeskus käytti vaatteita mallina opettaessaan kansalaisia valmistamaan tekstiilejä ja jalkineita itse. Kotitalouskeskus on lahjoittanut yliopistomuseolle kokoelman, johon kuuluu yhteensä 83 tekstiiliä tai jalkinetta sekä kangas- ja lankanäytteitä. Omaan tutkimukseeni otin kokoelmasta mukaan yhteensä 23 esinettä, joita ei ollut vielä tutkittu. Tämän esinetutkimuksen aineistoon kuuluu kolmet kudotusta kankaasta valmistetut polvihousut ja puku (sisältää takin ja polvihousut), vauvan neulehousut, käsipyyhe, pesukinnas, kahdeksan erilaista sukkaa tai sukkaparia, kahdet lapaset, kahdet tallukkakengät, kolmet kaislakengät sekä pannumyssy.
Tutkimuksen tulokset
Tekstiilit ja jalkineet on valmistettu pula-ajalle tyypillisistä materiaaleista sekä tyypillisillä valmistustavoilla. Kaikki kudotusta kankaasta valmistetut vaatteet sisältävät pellavaa. Vaatteista löytyi useita jatkopaloja. Se kertoo siitä, että kankaat on käytetty pula-ajalle tyypilliseen tapaan hyvin tarkasti hyödyksi. Sukkien materiaalina on käytetty paljon villaa, sekä lisäksi ihmisten hiuksia ja eläinten karvoja. Myös jalkineet on valmistettu pula-ajalle tyypillisistä materiaaleista. Molemmissa tallukoissa on käytetty villahuopaa ja aineiston muut jalkineet on valmistettu punotusta kaislasta. Myös pannumyssy on valmistettu kaislasta.
Pula-aikana useimmissa kodeissa oli suoraommelompelukone, jolla saatiin ommeltua saumat. Huolittelut sekä päärmeet on ommeltu käsin. Tallukat on ommeltu ompelukoneella muuten, mutta pohjat on kiinnitetty käsin. Lapsen tallukoiden pohjassa oleva pellavanaru on kiinnitetty käsin. Kaislakengät sekä pannumyssy on valmistettu kokonaan käsin ompelemalla.
Sekä tekstiilit että sukat ovat karkeita ja vaatteiden kankaat ovat paikoin huonolaatuisia johtuen huonosta kudontamateriaalista. Kaikki tekstiilit sekä jalkineet ovat kuitenkin huolellisesti valmistettuja ja siistejä.
Aihetta voisi tutkia vielä lisää tekemällä tuotteille merkitysanalyysiä. Merkitysanalyysiä käytetään usein, kun määritetään museoesineen arvoa. Sellainen tutkimus voisi tarjota mielenkiintoista lisätietoa näistä tekstiileistä ja jalkineista.
Marja Penttilä
Pula-ajan tekstiilit Esinetutkimus pula-ajan tekstiileistä ja jalkineista