Pedagoginen dokumentointi on noussut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) keskeiseksi varhaiskasvatuksen työvälineeksi, jonka avulla voidaan toteuttaa, suunnitella sekä arvioida pedagogista toimintaa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla pystytään esimerkiksi tunnistamaan lasten mielenkiinnonkohteita sekä tarpeita, minkä avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö pystyy asettamaan toiminnalle tavoitteita, muokkaamaan oppimisympäristöjä sekä valitsemaan tarkoituksen mukaiset toimintamenetelmät. Pedagoginen dokumentointi on dokumentointia laajempi käsite, joka sisältää dokumenttien reflektoinnin sekä hyödyntämisen esimerkiksi toiminnan arvioinnissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu pedagogisen dokumentoinnin jäävän kuitenkin usein vain varhaiskasvatuksen toiminnan kuvaamisen tasolle eikä sen pedagogisia mahdollisuuksia ole täysin hyödynnetty. Esteeksi pedagogiselle dokumentoinnille on aiempien tutkimusten mukaan muodostunut esimerkiksi ajan puute, heikot tietotekniset valmiudet sekä metodin osaamattomuus. Koska pedagogisen dokumentoinnin käsite on suomalaisen varhaiskasvatuksen kentällä vielä suhteellisen tuore käsite ja sille on annettu suuri painoarvo laadukkaan pedagogiikan toteuttamiseksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022), on sen tutkiminen tärkeää.
Tutkimustehtävä
Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli tutkia Helsingin kaupungin tuottamaa sähköistä ryhmäportfoliota osana pedagogisen dokumentoinnin toteuttamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisiksi helsinkiläiset varhaiskasvatuksen opettajat arvioivat omat pedagogisen dokumentoinnin valmiutensa, kuten käytettävissä olevan ajan sekä ymmärryksen pedagogisen dokumentoinnin merkityksestä. Lisäksi haluttiin tutkia, millaisiin käyttötarkoituksiin opettajat kokevat käyttävänsä sähköistä ryhmäportfoliota osana pedagogista dokumentointia. Tutkimus toteutettiin käyttäen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineiston analysoitiin SPSS-ohjelman avulla käyttäen esimerkiksi keskiarvotarkastelua sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Tulokset
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sähköistä ryhmäportfoliota käytetään ryhmän pedagogisen toiminnan, kuten tuokioiden, retkien ja lasten leikkien, kuvaamiseen. Opettajat kokevat toteuttavansa ryhmäportfoliota erityisesti huoltajia varten. Ryhmäportfoliota käytetään jonkin verran toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Lasten osallistuminen ryhmäportfolion toteuttamiseen, esimerkiksi valokuvaamisella, jäi tutkimuksen mukaan vähäiseksi. Kun opettajat kokevat sähköisen ryhmäportfolion hyödylliseksi, ymmärtävät pedagogisen dokumentoinnin merkityksen sekä käyttävät pedagogista dokumentointia suunnitelmallisesti, ryhmäportfoliota käytetään monipuolisemmin, esimerkiksi kehittämisen ja arvioinnin työvälineenä. Koska suunnitelmallinen pedagoginen dokumentointi lisää tämän tutkielman mukaan sähköisen ryhmäportfolion monipuolista käyttöä, voisi opettajan SAK-aikaa kohdentaa juuri pedagogisen dokumentoinnin käyttöön. Lasten ja huoltajien osallisuus sähköisessä ryhmäportfoliossa jäi tämän tutkimuksen mukaan vähäiseksi. Jatkotutkimuksena voisikin tutkia, kuinka huoltajat kokevat olevansa osallisia pedagogisen dokumentoinnin prosessissa.
Jenna Suorsa
Sähköisen ryhmäportfolion käyttö osana pedagogista dokumentointia Helsingin kaupungin päiväkodeissa