Tutkimuksen taustaa ja tutkimuksen tavoitteet
Esiopetuksesta alkuopetukseen siirtyvien lasten odotetaan hallitsevan tiettyjä kouluvalmiustaitoja, joita harjoitellaan ja arvioidaan jo esiopetuksen puolella. Lapset ovat kouluvalmiuksiltaan kuitenkin eritasoisia. Osa lapsista lukee sujuvasti, kun taas osa vasta harjoittelee kirjaimia. Osa lapsista noudattaa opettajan ryhmälle annettavia ohjeita, kun taas osalta tämä ei vielä meinaa onnistua. Nykypäivänä yritetään päästä eroon ajatuksesta, jonka mukaan lapsen tulee olla täysin valmis kouluun. Sen sijaan ajatellaan, että koulun tulisi sopeutua kunkin lapsen kehitysvaihteluun ja täten ottaa vastaan kaikki lapset heidän valmiuksistaan huolimatta. Jotta tämä onnistuisi, on tärkeää kehittää koulua ja opetusta tavoitteen suuntaisesti.
Aihetta on tärkeää tutkia, sillä lasten kouluvalmiustaidot ovat keskeinen keskustelunaihe niin esiopetuksessa kuin alkuopetuksessakin. Koulun valmiutta ei puolestaan ole otettu riittävästi huomioon tutkimuksissa, ja sitä on tärkeää tutkia lisää. Koulun valmiuden tutkiminen tuo tietoa siitä, miten koulun tulisi kehittyä vastatakseen paremmin kunkin koulua aloittavan lapsen tarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien näkemyksiä lasten kouluvalmiuksista ja nykykoulun valmiudesta vastaanottaa taidoiltaan eritasoiset oppijat. Lasten kouluvalmiustaitoja tarkasteltiin ihanteellisten ja tosiasiallisten taitojen näkökulmasta.
Tutkimuksen toteutus
Tässä laadullisessa tutkimuksessa keräsin aineiston puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla etäyhteyksin. Toteutin haastattelut kolmen hengen ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhteensä yhdeksän esi- ja alkuopetuksen opettajaa. Kaikilla haastateltavilla tuli olla kokemusta esi- ja alkuopetuksen oppilaiden opettamisesta. Litteroin haastattelumateriaalin ja analysoin materiaalin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena muodostui viisi lasten kouluvalmiuksia kuvaavaa luokkaa ja kaksi koulun valmiuksia kuvaavaa luokkaa.
Tulokset ja pohdintaa
Opettajat näkivät tärkeiksi kouluvalmiustaidoiksi arjen perustaidot, akateemiset taidot, hienomotoriset taidot, työskentelytaidot ja sosioemotionaaliset taidot. Erityisen tärkeiksi opettajat näkivät arjen perustaidot, työskentelytaidot sekä sosioemotionaaliset taidot. On tärkeää, että lapsi osaa olla koulussa ilman vanhempiaan ja huolehtia itsenäisesti omista hygienia-asioista. Lisäksi lapsen on osattava kuunnella, noudattaa ohjeita ja odottaa omaa vuoroaan sekä toimia isossa ryhmässä ottaen muut lapset huomioon. Moni opettaja koki aiempien tutkimusten tapaan, että akateemisista taidoista on hyötyä, mutta ne eivät ole välttämättömiä kouluvalmiustaitoja. Nykypäivänä etenkin lasten työskentelytaidoissa ja sosioemotionaalisissa taidoissa nähtiin olevan puutteita, jotka näkyvät selvästi luokkahuoneissa. Lasten on esimerkiksi vaikea odottaa omaa vuoroaan ja toimia ison ryhmän jäsenenä.
Opettajien näkemysten mukaan koulun on oltava valmis ottamaan vastaan taidoiltaan eritasoiset lapset, mutta nykyisillä resursseilla se koettiin hankalaksi. Oppilaat eivät saa riittävästi tarvitsemaansa yksilöllistä tukea ja opettajat uupuvat. Koulun resursseja tulisikin lisätä muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä ja aikuisia lisäämällä. Opettajat keskustelivat myös siitä, miten nykykoulu voisi muuttua. Opettajat nostivatkin keskusteluun esimerkiksi porrastetun koulunaloituksen ja vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen.
Tutkimus toi tärkeää tietoa lasten kouluvalmiustaidoista – opettajien toiveista ja nykytilanteesta. Tuloksia hyödyntämällä voidaan tukea lapsia esiopetuksessa niissä taidoissa, joissa useimmiten on puutteita. Tutkimus toi myös opettajien äänen kuuluviin koskien koulun resursseja. On tärkeää nostaa näitä asioita pinnalle, jotta tutkimustiedon avulla koulu voisi parantaa valmiuttaan ottaa vastaan kaikki oppijat. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia etenkin kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksia lasten kouluvalmiustaitoihin.
Liina Maximova
Esi- ja alkuopetuksen opettajien näkemyksiä lasten kouluvalmiuksista ja koulun valmiudesta vastaanottaa taidoiltaan eritasoiset oppijat