Tutkimuksen tausta
Yhteiskunnan muutosten keskellä myös opettajan työ on jatkuvassa muutoksessa. Jotta luokanopettajaopiskelija voi tulevaisuuden työssänsä vastata näihin muutoksiin ja samalla kehittää omaa osaamistaan ja opettajuuden kasvua, tulisi opiskelijoiden toimijuutta tukea jo opiskeluaikana. Toimijuus on kykyä ja mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, itsensä kehittämiseen ja valintojen tekemiseen. Opettajan vahva toimijuus mahdollistaa myös oppilaiden aktiivisemman oppimisen ja toimijuuden vahvistamisen. Toimijuus lisää myös työhön sitoutumista ja työssä viihtymistä, joka on erityisen tärkeää opettajan työssä. Mitä paremmin opettaja viihtyy työssänsä, sitä paremmin hän jaksaa tehdä työtänsä ja työn tekemisen tavat ja kehittäminen heijastuvat myös opetettaviin oppilaisiin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena BAT-hankkeessa valmiiksi kerätyn haastatteluaineiston pohjalta. Haastatteluihin osallistui 12 luokanopettajaopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Luokanopettajaopiskelijoita haastateltiin opiskeluvuosien aikana 2017─2022.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö luokanopettajaopiskelijoiden puheesta toimijuutta, millaisia toimijuuden rajoitteita haastatteluista ilmenee, millaisia vaihtoehtoisia koulutusvalintoja luokanopettajaopiskelijoilla oli ollut ennen luokanopettajaksi pyrkimistä ja millaisia odotuksia luokanopettajaopiskelijoilla oli opintojen ja tulevaisuuden työn näkökulmasta.
Tulokset
Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa nousi esiin luokanopettajaopiskelijoiden halu kehittyä ja kehittää itseään myös valmistumisen jälkeen tulevaisuuden työtä tehdessä. Kehittämismyönteisyys näkyi myös luokanopettajaopiskelijoiden puhuessa oppilaisiin ja opettamiseen liittyvistä asioista ja puheissa toistui usein osallistava aktiivinen oppimisympäristö, jossa toimijuudella on tilaa ja mahdollisuus toteutua.
Tuloksista oli havaittavissa myös erilaisia toimijuuden rajoitteita, jotka hidastivat tai estivät luokanopettajaopiskelijoiden toimijuuden toteutumista. Rajoitteita ilmeni kolmentasoisia; sellaisia, joihin opiskelija voi vaikuttaa, joihin voi vaikuttaa hieman tai ei voi vaikuttaa juuri ollenkaan.
Tulevaisuuden odotuksia tarkasteltaessa, mainittiin usein oman osaamisen kehittäminen. Kehittymisen odotukset liittyivät tietojen ja taitojen syventämiseen sekä opettajuuden kehittymiseen. Toimijuus ilmeni tulevaisuuden odotuksina ja kuvauksina omasta tulevaisuuden opettajuudesta. Opiskelijat kertoivat, etteivät he halua jämähtää paikoilleen, vaan heille tärkeää on oman osaamisen kehittäminen ja että on vuosienkin jälkeen innostunut omasta työstään. Osa opiskelijoista mainitsi haluavansa kehittää koko työyhteisöä.
Toimijuuden tutkiminen ja tunnistaminen on tärkeää, jotta opiskelijoita voidaan oikea aikaisesti tukea ja ohjata vahvemman toimijuuden kehittämiseen.
Hannamari Weurlander
Luokanopettajaopiskelijoiden toimijuus opiskeluaikana