Kolmiportainen tuki on yksi merkittävimmistä opettajan työtä määrittävistä uudistuksista 2000-luvun alkupuoliskolla. Uudistusta on toisaalta kehuttu, toisaalta parjattu: vaikka tuen muotoja on teoriassa entistä paremmin tarjolla, saattavat kunnittain paljonkin vaihtelevat resurssit määrittää toteutuneet tukitoimet. Aiempi tutkimus osoittaa, että kolmiportaisen tuen voimaantulo on lisännyt peruskoulun opettajien työkuormaa. Oppilaiden jatkuva seuranta, seurantapalavereihin osallistuminen ja seurantaan liittyvien kaavakkeiden täyttäminen kuromittavat. Pro Gradu -tutkielmani tarkoitus oli selvittää, onko opetustyön lisääntynyt kuormittavuus nähtävissä mielipidekirjoittelussa, joka koskee peruskoulua.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä analyysina pääosin luonnollisten kielten analyysin keinoin käyttäen R-ohjelmointikieltä ja sen sisällä tidytext-pakettia, joka on rakennettu luonnollista kieltä sisältävien aineistojen analysointiin. Aineisto koostui Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksista vuosilta 2001-2021, jotka koskivat peruskoulua ja opettajuutta. Aineisto jaettiin kahtia vuoden 2011 molemmin puolin ja puoliskoille toteutettiin mielipidekirjoitusten aiheita ja sanoja luokittelevia analyyseja. Analyyseilla pyrittiin selvittämään, erosivatko kaksi aineistomassaa toisistaan ja jos erosivat, millä tavoin. Yksi tutkimuskysymys koski sitä, olisiko tällaisilla analyysin keinoilla mahdollista havaita kolmiportaisen tuen vaikuttaneen mielipidekirjoitteluun.
Tuloksia
Mielipidekirjoitukset ennen ja jälkeen vuotta 2011 erosivat toisistaan mielenkiintoisilla tavoilla, mutta tässä tutkimuksessa ei voitu todeta, mistä erot johtuivat. Aineistolle toteutettu analyysi ei välttämättä ollut mielekkäin tapa lähestyä tutkimuskysymyksiä. Kaksi vuosikymmentä on pitkä aika, jolloin on vaikea sanoa, mitkä tekijät johtuvat muuttuneista asenteista, muuttuneesta yhteiskunnasta, muuttuneista resursseista ja mitkä kolmiportaisesta tuesta.
Pohdintaa
Vaikka tutkimukseni ei onnistunut mielekkäimmällä mahdollisella tavalla, sain paljon ymmärrystä luonnollisten kielten analyysin mahdollisuuksista. Oikeastaan vasta tutkielman valmistuttua ymmärsin, miksi en onnistunut tavoittamaan haluamaani ja miten analyysi olisi pitänyt toteuttaa. Luonnollisten kielten analyysi R-ohjelmointikielellä on parhaimmillaan suurten aineistomassojen äärellä, joiden edessä puhtaasti ihmisvoimin tehtävä työ olisi ylivoimaisen työlästä. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa tällaisia aineistoja on varmasti lukuisia. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten kolmiportaisen tuen positiivisia puolia oppilastyössä voisi hyödyntää rasittamatta opettajakuntaa. Myös luonnollisten kielten analyysia soisi käytettävän enemmän osaavissa käsissä. Se voisi avata massiivisista aineistoista paljon sellaista, jota ihmissilmä ei ensivilkaisulla näe.
Aleksi Maunula
Kolmiportainen tuki mielipidekirjoittelussa luonnollisten kielten analyysin keinoin