Johdanto
Varhaiskasvatuslaki ohjaa toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa ja painottaa aiempaa vahvemmin lapsen edun toteutumista. Laadukas varhaiskasvatus vaatii toteutuakseen vahvaa pedagogista johtajuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millä tavoin pedagoginen johtajuus toteutuu varhaiskasvatusorganisaation ylemmän johdon tasolla. Ylemmällä johdolla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan päiväkodin johtajien esihenkilöitä, joiden tehtävänimike varhaiskasvatusorganisaatiosta riippuen vaihtelee. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää, millaisia käsityksiä organisaation ylemmän johdon tasolla on pedagogisesta johtajuudesta. Lisäksi halutaan tarkastella sitä, miten ylemmän johdon henkilöstö kokee toteuttavansa pedagogista johtajuutta sekä sitä, mitkä asiat edistävät tai estävät pedagogisen johtajuuden toteutumista.
Pedagogista johtajuutta on tutkittu viime aikoina paljon, joskin tutkimuksissa syvennytään usein päiväkodin johtajiin ja varhaiskasvatuksen opettajiin liittyvään pedagogiseen johtajuuteen. Varhaiskasvatusorganisaatioiden ylempien tasojen pedagogisesta johtajuudesta harvemmin puhutaan, vaikka nimenomaan vahvaa pedagogista johtajuutta tarvitaan myös organisaation ylemmille tasoille, joissa tehdään päätöksiä varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta. (Fonsén, Pesonen & Valkonen, 2021, 82.)
On todettu, että varhaiskasvatuksessa johtajuus suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja määrittää laadukkaan pedagogisen käytännön suuntaa keskeisesti. Sen sijaan, että varhaiskasvatusyksiköitä johdettaisiin ylhäältä alaspäin, suunnan tulisi olla toisin päin, jotta myös päivittäiset kehittämishaasteet vaikuttaisivat korkeamman tason päätöksentekoon. (Fonsén, 2014, 182.)
Toteutus
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka mukailee fenomenografista tutkimusstrategiaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Tutkimukseen sain haastateltavaksi viisi varhaiskasvatusorganisaation ylemmän johdon henkilöä. Haastattelut toteutettiin yhtä lähitapaamista lukuun ottamatta Teams- tapaamisina. Eri haastattelutyypeistä tässä tutkimuksessa hyödynnetään teemahaastattelua, jossa haastattelun teemat eli aiheet ovat tiedossa, mutta niillä ei ole tarkkaa järjestystä tai muotoa (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara, 2003, 197). Teemahaastattelussa nähdään merkityksellisenä se, että tutkittavan ääni tulee aidosti kuuluviin ja heidän näkemyksiä ja merkityksiä pidetään arvokkaina (Hirsjärvi & Hurme, 2001, 48).
Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysimenetelmällä, jonka tavoitteena on tiivistää ja luokitella aineistoja (Puusa, 2020b, 148). Kyseisellä menetelmällä tutkimusaineistosta on mahdollista hahmottaa kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä ja tätä ilmiötä voidaan tarkastella yleisellä tasolla (Tuomi & Sarajärvi, 2009, 103–104).
Tulokset ja pohdinta
Pedagogisen johtajuuden määrittely nähdään useissa tutkimuksissa vaikeasti määriteltävänä ja moniselitteisenä ilmiönä (Fonsén & Parrila, 2017, 23). Pienestä vastausjoukosta huolimatta tässäkin tutkimuksessa käsitettä määriteltiin eri tavoin. Toisaalta se nähtiin yksinkertaisimmillaan perustehtävän vastuunkantona ja sen kannatteluna ja toisaalta taas koko varhaiskasvatuksen johtamisen sateenvarjokäsitteenä, joka pitää sisällään kaiken varhaiskasvatuksessa tapahtuvan johtamistoiminnan. Fonsénin (2004) mukaan pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen voimavara ja parhaillaan jaettua vastuuta laadukkaasta varhaiskasvatuksesta kontekstin eri tasoilla. Olisi siis varmasti hyvin merkityksellistä pohtia, miten käsitteen määrittelyä olisi mahdollista selkeyttää, jotta yhteinen ymmärrys pedagogisen johtajuuden merkityksestä läpi koko varhaiskasvatusorganisaatiossa voitaisiin saavuttaa. Pedagogisen johtajuuden toteutuminen jakautui tässä tutkimuksessa kolmeen eri näkökulmaan, pedagogiseen, henkilöstön sekä talouden näkökulmaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös organisaation mikro- ja makrotason vuorovaikutusta hallinnon työntekijöiden positiosta käsin. Päiväkodin johtajien pedagoginen johtajuus nähtiin vaihtelevana, osaamisen ja suuren työmäärän alle helposti jäävänä asiana, joskin pedagoginen johtajuus koettiin olevan päiväkodin johtajien ydintehtävä. Haastateltavat näkivät johtajien roolin erittäin merkityksellisenä ja oman vastuunsa johtajien esihenkilönä vastuullisena ja suurena.
Ilmiö ylhäältäpäin johtamisesta oli haastatteluaineiston mukaan hyvin tiedostettu. Tasojen välistä vuorovaikutusta nähtiin olevan tarpeen edistää. Tutkimusaineistoon pohjaten kokosin ”Rakennuspalikoita tasojen välisen vuorovaikutuksen tueksi”, jotka ovat kohtaaminen, yhteinen ymmärrys, osallisuus sekä viestintä.
Martta Sakko