Elokuussa 2023 valtioneuvosto antoi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonannon määritelmä rasismista jättää kuitenkin epäilyksen, että sitä laatineilla on eriävät käsitykset siitä, mitä rasismi on. Työ rasismia vastaan edellyttää, että rasismi ja sen eri muodot, kuten rakenteellinen, kulttuurinen ja arjen rasismi tunnistetaan.
Teknologian kehittyminen ja internet ovat muokanneet arkeamme valtavasti. Käytämme useita tunteja päivässä ruudun ääressä ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä hoidetaan ajanvarauksia, pankkiasioita, ostoksia, pidetään yhteyttä perheeseen ja ystäviin, vietetään vapaa-aikaa, tehdään töitä ja käydään koulussa. Näin ollen myös iso osa vuorovaikutuksestamme ja kokemuksistamme sijoittuu digitaalisiin ympäristöihin.
Rasismilla on vaikutusta ihmisten mahdollisuuksiin ja lisäksi rasismin kokemukset vaikuttavat yksilöiden pyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu rasismin olevan arkipäivää erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimukset ovat kuitenkin harvemmin tarkastelleet rasismia kohtaavien kokemuksia.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Mutkien jälkeen päädyin lopulta toteuttamaan tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista aiempaa tutkimusta on tehty rasismia digitaalisissa ympäristöissä kohtaavien kokemuksista, millaista on rasismi arjen digitaalisissa ympäristöissä ja millaisia selviytysmismekanismeja rasismia kohdatessa hyödynnetään. Tutkielman lopullinen aineisto koostui viidestä yhdysvaltalaisesta tutkimusartikkelista.
Jotta kotitalousopettaja pystyy antirasistiseen opetukseen, vaatii se myös häneltä kykyä tunnistaa rasismia. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa rasismista digitaalisissa ympäristöissä sen tunnistamiseksi ja antirasistisen työn edistämiseksi. Tutkimuksen haasteena oli tutkia ilmiötä, jolle herkästi itse on sokea. Lähdin tekemään tutkielmaa sillä ajatuksella, että itse oppisin mahdollisimman paljon.
Keskeiset tulokset
Aineisto jäi hyvin pieneksi, sillä aiempaa tutkimusta aiheesta on todella vähän. Lisää tutkimusta kaivataan, jossa tulisi tutkia monipuolisesti eri alustoja ja myös menetelmien monipuolistamista kaivataan.
Aineiston perusteella rasismi digitaalisissa ympäristöissä on useimmiten avointa ja piilorasismin muotoja tunnistettiin vain vähän. Tähän voi vaikuttaa se, että tutkimuksissa erilaisia digitaalisia alustoja oli tutkittu melko vähän ja useimmat tutkimukset keskittyivät sosiaaliseen mediaan. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös erilaisia asiakaspalveluita, verkkokauppoja viranomaispalveluita sekä työ- ja oppimisalustoja. Myös se, että avoimen rasismin koettiin olevan niin arkipäiväistä, voi vaikuttaa siihen, etteivät piilorasismin muodot nouse aineistossa samalla tavalla esille.
Siihen, miten rasismia kohtaava tilanteeseen reagoi, voi vaikuttaa esimerkiksi se, koetaanko, että tilanteessa on vaikutusmahdollisuuksia. Aineistosta tunnistetut selviytysmismekanismit jaettiin viiteen luokkaan, jotka olivat välttäminen, turtuminen, vertaistuki, puuttuminen ja oikeutus. Näistä monet antoivat viitteitä siitä, ettei tilanteissa nähty olevan vaikutusmahdollisuuksia. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten digitaalisista ympäristöistä saadaan turvallisempia tiloja ja miten jokainen voi omalta osaltaan edistää tavoitetta.
Lopuksi
Digitaalisissa ympäristöissä kohdattu rasismi vaikuttaa myös kohtaamisiin ja sosiaalisiin suhteisiin verkon ulkopuolella. Perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa, että rasismia ei hyväksytä ja siihen tulee puuttua. Kuitenkin rasismi mainitaan opetussuunnitelmassa vain kerran ja antirasismia siinä ei mainita ollenkaan. Opettajille tarvitaan enemmän konkreettisia työkaluja rasismin tunnistamiseen ja antirasistista opetusta varten.
Sanna Elomaa
Rasismi arjen digitaalisissa ympäristöissä