Pro gradu –tutkielmassani tutkin kotkalaisten erityisopettajien kokemuksia opetuksen ulkopuoliseen työhön varatuista kirjaustunneista. Kirjaustunnit ovat ylitunteja, jotka Kotkassa on erityisopettajille varattu konsultaatioon ja muuhun opetustyön ulkopuoliseen työhön. Nykyisessä laajuudessaan käytänne alkoi syksyllä 2023 ja kirjaustunteja on kolme tuntia viikossa. Tarkoituksena tutkielmassani oli kartoittaa sitä, mikä tuntien sisältö on ja millaisena niiden merkitys koetaan. Valitsin aiheen, sillä erityisopettajan työhön kuuluva konsultaatio alkoi kiinnostamaan minua maisteriharjoittelussani ja koin, että tutkielmastani voisin ammentaa tulevaan työhöni laaja-alaisena erityisopettajana. Tutkielmani aihe oli hyvin käytännönläheinen ja tässä blogipostauksessa kerron tutkimustuloksista sekä siitä, kuinka saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää käytännössä.
Tutkimustuloksista
Kirjaustuntiresurssilla työnantaja pyrkii arvottamaan viran hoitoon liittyvää muutakin kuin opetustyötä ja mahdollistaa erityisopettajan konsultatiivinen rooli arjen koulutyössä. Tutkielmani mukaan erityisopettajat näkivät kirjaustuntien sisällön vaihtelevan tarpeen ja lukuvuoden eri vaiheiden mukaan. Lähtökohtaisesti kirjaustunnit pitivät sisällään 1) kirjaamista 2) yhteistyötä ja 3) muuta työtä. Yleisesti erityisopettajat käyttivät kirjaustunteja kaikkeen siihen opetustyön ulkopuoliseen työhön, joka erityisopettajille kuuluu erityisesti kolmiportaiseen tukeen liittyen. Vastauksista oli nähtävissä se, että kirjaustunnit ja ys-aika kuluu pääosin samoihin tehtäviin ja lisätunnit ovat mahdollistaneet työajan riittävyyden.
Yleisesti kirjaustunnit koettiin hyvänä ja tarpeellisena osana työtä. Tarve kirjaustunneille on noussut kirjausten lisääntymisestä 3-portaiseen tukeen siirryttäessä. Tunnit koettiin opetuksen ulkopuolisen työn arvostamisena, työajan riittävyyden mahdollistajana sekä oppilaan välillisen tuen vahvistajana. Lisäksi kirjaustunnit nähtiin toimintakulttuuria uudistavana asiana ja haastatellut myös toivat ilmi kehitysajatuksia käytänteeseen liittyen.
Kirjaustunnit sisälsivät haastateltavien puheessa paljolti konsultaatiota ja yhteistyötä, sekä näiden edellyttämää tausta- ja selvitystyötä, joka tukee konsultatiivista työotetta. Pääsääntöisesti erityisopettajat kokivat kirjaustuntien määrän olevan sopiva konsultatiivisen työn toteuttamiseen, mutta suuri osa haastateltavista painotti, että tarve vaihtelee kuukausittain. Konsultatiivisen työotteen näkökulmasta haasteena oli työtuntien kategorisointi opetustyöhön ja muuhun työhön, sekä kirjaustuntien käyttäminen juuri viikkotasolla. Tähän tarvittaisiin joustavuutta niin, että joinain viikkoina muuhun työhön voisi käyttää enemmän aikaa. Moni vastaajista toikin ilmi, että konsultatiivisen ja kirjaamiseen liittyvän työn määrä vaihtelee. parhaimmillaan erityisopettaja voisi itse määritellä viikkokohtaisesti työaikansa käytön opetuksen ja muun työn välillä. Tällöin olisi mahdollista toteuttaa konsultatiivisempaa työotetta. Kuitenkin erityisopettajat painottivat haastatteluissa, että varsinaisesta opetuksesta ei tulisi tinkiä, vaan erityisopettajan antamalla opetuksella on tärkeä paikkansa, jota konsultaatiolla ei voida tämän tutkielman mukaan korvata.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset käytännön näkökulmasta
Tutkielman perusteella näyttäisi siltä, että jos konsultatiivista työotetta pyritään kehittämään eteen päin, tulisi aikaa konsultaatiokeskusteluille varata lukujärjestykseen niin, että myös luokanopettajilla olisi tuntiresurssi varattu tähän. Tämä voisi mahdollistaa myös opetuksen laajemman suunnittelun luokanopettajien kanssa, jota erityisopettajat kaipasivat työhönsä lisää ja joka voisi edistää oppilaiden tukea. Toisaalta tärkeänä tutkielmassa nähtiin erityisopettajan joustavuus kirjaustuntien pitämiseen silloin, kun tarvetta on. Haasteena nähtiin ohjeistus siitä, että kirjaustuntien resurssia ei voi tehdä niin sanotusti varastoon, vaan resurssi oli viikkokohtainen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kirjaustunnit ovat mahdollistaneet konsultatiivisemman työotteen toteuttamista, mutta toimintamallit ovat olleet vaihtelevia ja sidoksissa siihen toimintaympäristöön, jossa erityisopettaja työskenteli. Koska nykyisessä laajuudessa kirjaustunnit ovat nuori käytänne, niin ne osittain vielä hakevat paikkaansa. Kotkalaiset erityisopettajat näkevät kirjaustunneissa potentiaalia ja toivoisivat, että aikaa kirjauksista riittäisi enemmän yksittäistä oppilasta laajempaan pedagogiseen keskusteluun koulun aikuisten kesken. Tälle ei nykyisellään näyttäisi riittävän työaikaa, vaikka muuten lisätty työaika on vastannut työn vaatimuksiin.
Tutkielman tulokset ja johtopäätökset ovat käytäntöön vietäviä. Kunnilla ja kaupungeilla on mahdollisuus vaikuttaa opettajien työaikaan ja sen käyttöön. Tutkielmani nostaa erityisopettajien näkökulmaa esiin. Erityisopettajien oma näkemys työstään vaikuttaa alalla pysymiseen ja muiden opettajaryhmien työnkuviin koulussa sekä oppilaiden tukeen. Erityisopettajien tuoreet kokemukset tulisi ottaa huomioon jatkossa työaikaa ja työn kohdentamista suunniteltaessa eteen päin.
Erityisopettajien konsultatiivinen työ – Kokemuksia kirjaustuntien sisällöstä ja merkityksestä
Anni Udd