Tutkimuksen taustaa
Taide ja taidekasvatus edistää lasten potentiaalia kehittyä akateemisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti antaen heille mahdollisuuden ilmaista luovasti ajatuksiaan, tunteitaan ja identiteettiään. Tämä koskee kaikkia lapsia, mutta erityisesti vammaisille lapsille tämä on tärkeää. Vammaisten lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten opettajat ja taidekasvattajat ovat havainneet taidekasvatuksen hyödyt vammaisten lasten kehityksessä, mutta johdonmukaista yhteisymmärrystä tästä ei ole, sillä käytännöt usein perustuvat joko taidekasvatukseen tai erityisopetukseen, mutta harvoin molempiin. Usein myös taidekasvatus erityiskasvatuksen tutkimuskentällä keskittyy musiikkiin teatteriin ja tanssiin kuvataiteen jäädessä katveeseen. Tämän takia halusin keskittyä omassa tutkimuksessani erityisesti kuvataiteeseen ja kuvataideopetukseen erityisopetuksen kentällä.
Suomalaisessa koulujärjestelmässä yksilöllinen oppimisen tuki on mahdollista järjestää monella eri tapaa. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Toiminta-alueittaista opetusta järjestetään oppilaille, jotka eivät pysty opiskelemaan oppiaineiden oppimääriä edes yksilöllistetysti. Toiminta-alueita on viisi: motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, kognitiiviset taidot ja päivittäisten toimintojen taidot. Toiminta-alueittain järjestetty opetus voi kuitenkin sisältää yksittäisten oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita mikäli oppilaalla on vahvuuksia kyseisessä oppiaineessa. Myös taideaineita usein opetetaan toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa.
Tutkimuksen toteutus
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten toiminta-alueittain järjestettyä kuvataideopetusta toteutetaan ja miten toiminta-alueet näkyvät toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen kuvataideopetuksessa. Tutkimus toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostui kuudesta osallistavasta havinnointikerrasta ja niistä kirjoitetuista muistiinpanoista sekä erityisluokanopettajan haastattelusta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä ja teoriaohjaavana sisällönanalyysinä.
Tutkimuksen tulokset ja pohdintaa
Toiminta-alueittain järjestetty kuvataideopetus voitiin jakaa neljään sitä kuvaavaan kokonaisuuteen: tilat ja rakenne, materiaalit, välineet ja tekniikat, opetuksen sisällöt ja aikuisten rooli kuvataidetunneilla. Tunnit pidettiin pääosin omassa luokkatilassa, mutta myös muita tiloja hyödynnettiin. Tuntien rakenne pysyi samanlaisena. Yleisimpinä materiaaleina ja tekniikoina käytettiin eri tavoin maalaamista ja muovaamista. Sisällöt oli lähtöisin joko luokan sillä hetkellä opiskelemasta teemasta tai kuvataiteen lähtökohdista itsessään liittyen myös kalenterivuoden juhlapyhiin. Keskeisimpinä sisältöinä ja tavoitteina oli moniaistinen toiminta, luovuuteen ja itseilmaisuun kannustaminen sekä kuvataiteen leikki ja ilo. Aikuisten rooli kuvataidetunneilla oli suuri ja tärkeimpänä tehtävänä heillä oli oppilaiden ohjaaminen ja avustaminen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös viiden toiminta-alueiden näkymistä tunneilla, joista jokaisen toiminta-alueen sisältöjä näkyi opetuksessa. Motoristen taitojen harjoittelu näkyi hieno- ja havaintomotoriikan harjoitteluna. Kielen ja kommunikaation toiminta-alueella korostui kommunikaation harjoittelu kaikessa toiminnassa, oppilaan itseilmaisun ja luovuuden tukeminen kommunikaatiossa. Yhteinen kiinnostuksen jakaminen ja läsnäolo sekä huomion suuntaaminen tekemiseen korostui. Sosiaalisia taitoja harjoitti kuvataiteen tunnit itsessään yhteisen tekemisen avulla. Myös vuoron odottamista harjoiteltiin. Päivittäisten toimintojen taitojen harjoittelussa korostui siivoaminen ja leivontaan ja ruoanlaittoon liittyvät taidot, kuten mittaaminen ja sekoittaminen.
Tutkimuksen avulla saatiin mielenkiintoista tietoa siitä, millaista kuvataideopetus voi toiminta-aluettain järjestetyn opetuksen kontekstissa olla yhden tapaustutkimuksen kautta. Kuitenkin olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusta tutkien useampia toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen luokkia ja erityisluokanopettajia syventäen tietoa siitä, millaista kuvataideopetus voi toiminta-alueitain järjestetyssä opetuksessa olla ja minkälaisia merkityksiä kuvataide sen kontekstissa saa.
Patrik Polvi
Erityistä kuvista – Kuvataideopetus toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa