Opettajuus ei ole vain opettajan työtä, johon siihenkin käsityönopettajan kohdalla sisältyy tehtäviä aina materiaalihankinnoista opetusmateriaalin tuottamiseen. Opettajuuteen liittyy lisäksi yhteiskunnan odotukset ja asenteet opettajan työtä ja roolia kohtaan sekä opettajan oma persoona ja käsitys opettajuudestaan. Opettajuus on siis jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää aivan kuten myös opettajaidentiteetti eli opettajan käsitys omasta opettajuudestaan. Opettajaidentiteetti vastaa siis kysymykseen kuka minä olen opettajana ja voi olla avain asemassa opettajan työssä jaksamiseen. Opettajankoulutuksella on merkittävä rooli opettajaidentiteetin kehittymisessä ja opetusharjoittelut ovat mahdollisuuksia konkretisoida ja kehittää sitä entisestään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten käsityönopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetti kehittyy syventävän harjoittelun aikana. Opettajaidentiteetin kehittymistä on tutkittu luokanopettajien tai yleisesti aineenopettajien näkökulmista, mutta pelkästään käsityönopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteettiä ei ole tutkittu. Tutkimusaihetta lähestyttiin opettajuuden ja opettajaidentiteetin kautta keskittyen etenkin aloittavien opettajien näkökulmaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina. Tutkimushenkilöinä toimi 12 käsityön aineenopettajaopiskelijaa, jotka suorittivat tai olivat suorittaneet opintojensa loppuvaiheen syventävän opetusharjoittelun. Aineistona käytettiin tutkimushenkilöiden syventävään harjoitteluun kuuluvia reflektiotekstejä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti ja aineiston luokittelurunko syntyi teorian sekä aineiston pohjalta.
Tutkimuksen avulla saatiin tietoa käsityönopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymisestä ja sen osatekijöistä. Tutkittavien opettajaidentiteetti kehittyi suhteessa neljään pääluokkaan, jotka olivat aineenhallinta, didaktiikka, vuorovaikutus ja pystyvyyskokemus. Opetusharjoittelun aikana aineenhallinta kehittyi etenkin uusien käsityömenetelmien oppimisen myötä. Lisäksi aineenhallinnan tärkeys ja oman osaamisen vaikutus opettamiseen vahvistui. Didaktiikkaan liittyen opetukseen valmistautumisen tärkeys korostui. Opetusharjoittelun aikana oivallettiin ja omaksuttiin uusia toimintatapoja omaan opetukseen sekä tultiin tietoisemmaksi omasta opetustyylistä. Vuorovaikutukseen liittyen tutkittavien käsitys käsityönopettajan roolista laajeni. Opettajan ja oppijoiden välinen vuorovaikutus herätti oivalluksia tutkittavien omasta persoonasta osana opettajaidentiteettiä. Pystyvyyskokemus-pääluokka kokosi yhteen myös muiden pääluokkien aiheita. Pystyvyyskokemus omasta opettajuudesta näyttäytyi etenkin epävarmuutena ja varmuutena. Epävarmuuden kokemukset kehittyivät suurilta osin varmuudeksi harjoittelun aikana, mutta myös uusia epävarmuuden tunteita heräsi tulevaisuuden työuraan liittyen. Kaiken kaikkiaan opettajaidentiteetin kehittymistä tapahtui jo aiemmin tiedetyn tai aavistellun vahvistumisen ja konkretisoitumisen myötä sekä opetusharjoittelun aikana tapahtuneiden uusien oivallusten kautta. Tämä tutkimus loi pohjaa tuleville tutkimuksille käsityönopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetistä sekä saattaa toimia tukena tai oman opettajaidentiteetin reflektoinnin apuna tuleville opetusharjoittelijoille.
Aino Kauppinen
Käsityönopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin
kehittyminen syventävässä opetusharjoittelussa