Tutkielman taustaa ja tutkimustehtävä
Lait ovat olleet koulun näkökulmasta esillä useaan otteeseen mediassa viime syksyn aikana (ks. Helsingin sanomat, 2023; MTV Uutiset, 2023). Ylen (2024) selvityksen mukaan opetuksesta kannellaan jopa päivittäin ja iso osa tehdyistä kanteluista on tehty juuri perusopetuksesta. Luokanopettajat ovat päivittäin tekemisissä lain kanssa ja tarvitsevat monesta syystä oman alansa juridista osaamista. Tutkin omassa tutkielmassani suhteellisen tuntematonta aihetta, sillä aiempaa tutkimusta ei ole juurikaan saatavilla. Aihe on mielestäni hyvin tärkeä, merkityksellinen ja ajankohtainen. Selvitin, miten virassa olevien luokanopettajien juridinen osaaminen on muodostunut ja tutkin juridisen osaamisen tasoa perusopetuslain luvun 7 osalta. Lisäksi tarkastelin luokanopettajien minäpystyvyyttä lain näkökulmasta. Luokanopettajan työtä ei missään nimessä tule pelkistää vain lakeihin ja asetuksiin, mutta edellä mainittujen merkitystä on mahdoton kiistää, sillä ne muodostavat lopulta koko luokanopettajan työn pohjan ja toimintaa ympäröivät raamit. Vahinkojen sattuessa vastuullisia etsitään välittömästi rehtorista ja opettajista (Louhio, 2017), jolloin opettaja tarvitsee oman alansa laki osaamista.
Tutkielman tulokset
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta. Tutkittavat koostuivat kymmenestä virassa olevasta luokanopettajasta. Tutkielman tulosten perusteella luokanopettajien juridisessa osaamisessa on puutteita. Noin puolet haastatteluun osallistuneista pitivät omia juridisia tietojaan riittävinä. Työnantajaa tai esihenkilöä pidettiin tärkeänä lakitiedon kertymisen ja uuden tiedon tarpeen näkökulmista. Yhden tutkittavan juridinen minäpystyvyys oli vahva, yhden heikko ja loppujen jotain heikon ja vahvan juridisen minäpystyvyyden väliltä. Tutkielman tuloksista voivat hyötyä erityisesti suomalainen opettajankoulutus ja luokanopettajien työnantajat, sillä molemmat edellä mainituista ovat tärkeässä asemassa luokanopettajien juridisen osaamisen muodostumisen ja ylläpidon näkökulmista.
Lopuksi
Koulujen ja opettajankoulutuksen tulisi reagoida ja vastata tilanteeseen, jossa luokanopettajat tarvitsevat yhä enenevässä määrin oman alansa juridista osaamista. Voidaan ajatella, että luokanopettajien juridisen osaamisen kautta voidaan pyrkiä välttämään mahdolliset virheet ja toimia käytännön työssä entistä paremmin. Lisäksi voidaan ajatella, että varmuus omasta osaamisesta ja oikeusturvasta lisää alan houkuttelevuutta ja työssä jaksamista. Väitän, että juridisen tiedon ja varmuuden lisäämisestä hyötyvät lopulta aivan kaikki. Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista tehdä laajemmalla otoksella. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, mitä kautta luokanopettajat tekevät päätöksiä osana omaa työtään. Painaako vaakakupissa esimerkiksi enemmin pedagogiikka vai juridiikka? Aihetta olisi mahdollista tutkia myös rehtorien osalta, sillä rehtorit tarvitsevat jopa luokanopettajia laajempaa juridista osaamista osana omaa työtään.
Sonja Mertaniemi
”Niitä lakipykäliä on niin valtava määrä et niitä ei millään pysty hallitsee”. Pro gradu -tutkielma luokanopettajien juridisesta tiedosta, osaamisesta ja minäpystyvyydestä
Lähteet
Helsingin Sanomat (2023). Opettajien pitäisi lukea lakia, sanoo Anu Rapala – Näin hän palautti kurin koululuokkaan. Luettu 5.12.2023. https://www.hs.fi
Louhio, L. (2017). Opettajan vastuut ja velvollisuudet. Uusien NOPE-kouluttajien koulutus 15.2.2017. Luettu 18.10.2023. https://www.sool.fi/site/assets/files/2713/opettajan_oikeudet_ja_velvollisuudet_kev_t_2017.pdf
MTV Uutiset (2023). Anu Rapalan terveiset opettajille: Lakikirja avuksi kurinpitoon. Luettu 29.11.2023. https://www.mtvuutiset.fi
Yle (2024). Opetuksesta kannellaan noin kerran päivässä – suurin osa ei johda toimenpiteisiin. Luettu 8.3.2024. https://yle.fi