Kuluva vuosikymmen on tuonut mukanaan monia haasteita hyvinvoinnille. COVID-19-pandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ovat olleet merkittäviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen ja mielenterveyteen. Myös Suomessa mielenterveyspalvelut ovat olleet kriisissä, ja erityisesti nuorten ahdistuneisuus ja koulukiusaaminen ovat lisääntyneet, kuten viimeisimmät kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet. Tällaisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää tukea lasten ja nuorten hyvinvointitaitoja.
Positiivinen psykologia ja pedagogiikka tarjoavat menetelmiä, joiden avulla lasten hyvinvointia voidaan tukea tehokkaasti. Jos lapset oppivat hyvinvointitaitoja jo varhaislapsuudessa ja nuoruudessa, he voivat hyödyntää näitä taitoja läpi elämänsä. Opettajien rooli tässä prosessissa on keskeinen, sillä heidän on osattava itse nämä taidot, jotta he voivat opettaa niitä eteenpäin.
TUTKIELMAN TAVOITE JA KESKEISET TULOKSET
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen vuoden mittaisen täydennyskoulutusohjelman vaikutukset itseensä ja ammatilliseen kehittymiseensä. Opettajan ammatti vaatii jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, ja työnantajien on tuettava tätä prosessia. Tutkimalla täydennyskoulutuksia voimme arvioida niiden vaikutuksia ja kehittää niitä entistä paremmiksi.
Tutkimukseni keskeiset tulokset osoittivat, että täydennyskoulutus vaikutti merkittävästi opettajien toimintaan, ajatteluun, vuorovaikutukseen ja itsetuntemukseen. Erityisesti henkilökohtainen kasvu ja itsetuntemus korostuivat. Lisäksi ammatillinen kasvu ja tietoisuus lisääntyivät, mikä näkyi vuorovaikutuksessa, toiminnassa ja ajattelussa. Kaikki nämä osa-alueet olivat keskinäisessä yhteydessä toisiinsa: esimerkiksi muutos itsessä saattoi johtaa ajattelun muutokseen, joka puolestaan vaikutti toimintaan ja vuorovaikutukseen.
TÄYDENNYSKOULUTUKSEN MERKITYS
Koulutuksiin investoidaan merkittäviä summia rahaa sekä yksilöiden, yritysten että julkisen sektorin toimesta. On tärkeää tutkia, tuottavatko nämä investoinnit haluttuja tuloksia, kuten ammatillista kehittymistä ja pedagogisen toiminnan laadun parantumista. Täydennyskoulutusten vaikutukset voivat ulottua yksilöistä organisaatioiden kautta koko yhteiskuntaan.
Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, että positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen täydennyskoulutus voi lisätä opettajien itsetuntemusta ja henkilökohtaista kasvua. Tämä voi tuoda hyvinvointitaitoja sovellettavaksi omaan elämään sekä uutta osaamista, joka edistää ammatillista kehittymistä. Opettajat voivat täydennyskoulutuksen avulla kehittää taitojaan ja parantaa ammatillista vuorovaikutustaan ja toimintaansa, mikä voi lisätä heidän itsevarmuuttaan ja ammatillista identiteettiään.
KÄYTÄNNÖN VAIKUTUKSET
Täydennyskoulutuksen aikana opitut asiat voidaan soveltaa käytännön opetustyössä. Tämä voi näkyä esimerkiksi uusien opetusmenetelmien käyttöönotossa, jotka keskittyvät lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen. Lisäksi opettajat voivat kehittää taitojaan kommunikoida myönteisemmin ja empaattisemmin lasten, vanhempien ja kollegoiden kanssa, mikä edistää positiivista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksen ympäristössä. Jatkotutkimukset voisivat selvittää, voitaisiinko samankaltaisiin tuloksiin päästä pelkästään itsenäisen positiivisen pedagogiikan ammattikirjallisuuden lukemisen avulla.
Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Investoimalla opettajien täydennyskoulutukseen voimme luoda perustan tulevaisuuden hyvinvoivalle yhteiskunnalle.
Anna Heinonen
Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen täydennyskoulutuksen vaikutuksista