Kotitalousopetus on totuttu järjestämään kotitalousluokassa. Kuitenkin maailma ympärillämme muuttuu ja esimerkiksi käyttämämme teknologia kehittyy hurjaa vauhtia. Emme enää osaa hämmästellä mukanamme kulkevan älypuhelimen erinomaisuutta tai etäluentojen sujuvuutta. Tieto- ja viestintäteknologia antaa myös uusia mahdollisuuksia kotitalousopetukselle. Kuitenkaan meille tutut ja itsestään selvät asiat eivät ole globaalisti itsestään selviä, oli kyse sitten koulutusjärjestelmästä, saatavilla olevasta Internet-yhteydestä tai tavastamme toimia.
Haastava ja antoisa kansainvälinen tutkimushanke
Maisterintutkielmani on tehty osana kansainvälistä tutkimushanketta, mikä avasi minulle mahdollisuuksia tutustua tutkimuksen maailmaan ja oppia niin kotitalousopetuksesta kuin ghanalaisesta yhteiskunnasta. Maisteritutkielma on itsessään valtava oppimisprosessi, mutta sen tekeminen osana tutkimushanketta, sijoittuen itselle vieraaseen ympäristöön ja kulttuuriin entisestään laajentaa oppimismahdollisuuksia.
Maisteritutkielmassani käytetty aineisto on kerätty tutkimushankkeessa ja se koostui ghanalaisten opettajaopiskelijoiden kohderyhmähaastatteluista, joista aineistokseni rajautuivat kotitalousopettajaopiskelijoiden kohderyhmähaastattelut. Tyypillisesti maisterintutkielmassa ensin valitaan aihe ja tutustutaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Kun järjestys muuttuu ja lähtökohtana onkin aineisto, tutkimusprosessi muuttaa melko perustavanlaatuisesti ja tutkimustehtävän kirkastaminen vastaamaan olemassa olevan aineiston mahdollisuuksia haastoi tottumatonta tutkijaa. Kiinnostukseni ghanalaisten opettajaopiskelijoiden omista näkemyksistä sekä kulttuurin ja toimintaympäristön vaikutuksesta hybridiopetukseen muovautui tutkimuksen tavoitteeksi tutkimustehtävänä tarkastella ghanalaisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä hybridiopetuksen mahdollisuuksista Ghanassa yleisesti, mutta erityisesti kotitalousoppiaineessa.
Etäopetuksen mahdollisuuksia vaihtelevilla resursseilla.
Ghanan koulutusjärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Suurimpana erona on, että järjestelmä on hyvin keskitetty, ja opettajat ja koulut kautta Ghanan toteuttavat opetuksessa samoja yksityiskohtaisia opetussuunnitelmia ja olemassa olevia koulutuspoliittisia ohjeita, joista koulujen resurssien ohella vastaa hallinto. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys on jo tunnistettu koulutukseen liittyvien poliittisten uudistusten tasolla, kuitenkin Ghanassa hybridiopetus ja teknologian käyttöopetuksessa ovat vielä harvinaisia ja esimerkiksi luokkahuoneopetuksessa projektorien ja tietokoneiden käyttö on harvinaista vähäisten resurssien vuoksi. COVID-19 pandemia edisti myös Ghanassa etäopetusta sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksen. Vaikka ghanalaisissa luokissa tieto- ja viestintäteknologia ei ole käytössä, ovat älypuhelimet laajasti käytössä yksityiselämässä.
Hybridiopetuksen ja tieto- ja viestintäteknologia käytön lisäämisen haasteina Ghanassa ovat koulujen niukat resurssit, heikko Internet-yhteys sekä puutteelliset taidot. Myös keskitetty hallinto haastaa näiden käyttöönottoa, koska nykyiset opetussuunnitelmat on suunniteltu luokkahuonehuoneopetukseen. Ensisijaisesti on tärkeää vahvistaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä luokkahuoneopetuksessa taitojen karttumisen ja resurssien lisäämisen kautta. Ghanalaisen kulttuurin elementtejä nousi esille kohderyhmähaastattelussa, muun muassa korostui kasvokkain tapahtuvan viestinnän ja opetuksen tärkeys sekä sosiaalisten suhteiden merkitys. Lisäksi Ghanan alueelliset ja perheiden tulotasojen väliset erot haastavat hybridiopetuksen mahdollisuuksia.
Kotitalousopetuksessa ghanalaisten opettajaopiskelijoiden näkemykset hybridiopetuksen ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksista ovat yhtenevät olemassa olevan tutkimuksen kanssa, eli mahdollisuuksia nähdään erityisesti luokkahuoneopetuksen kehittämisessä visuaalisilla elementeissä sekä mahdollisuuksilla kehittää opettamista ja oppimista sulautuvan opetuksen (blended learning) keinoin hyödyntäen käänteistä opetusta (flipped learning).
Maisteritutkielmani hyödyt
Maisterintutkielmani tulokset auttavat ymmärtämään ghanalaisen yhteiskunnan asettamia vaatimuksia hybridiopetuksen ja tieto- ja viestintäteknologia käytön lisäämiselle ja ennen kaikkea tarpeelle arvioida menetelmien sopivuutta ja tarpeellisuutta paikallisesti.
Henkilökohtaisesti maisterintutkielmani on ollut ainutlaatuinen matka ghanalaiseen yhteiskuntaan ja tutkimuksen maailmaan.
Laura Pimiä
Exploring Hybrid Education in Ghana, Perspectives of Home Economics Teacher Students