Tutkimuksen taustaa
Motivaatio, kouluun sitoutuminen sekä oppimisasenteet eivät ole merkityksellisiä ainoastaan kouluvuosien aikana, vaan tärkeässä roolissa myös lapsen myöhemmän elämänkulun sekä -laadun kannalta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet motivaation laskevan koko koulupolun ajan, ja tämän laskun on raportoitu alkavan jo ennen peruskoulun loppumista. Opiskelumotivaation laskusuhdanteeseen olisikin voitava puuttua tunnistamalla ne tekijät, jotka sytyttävät koulumotivaation ja korostamalla niitä aiempaa enemmän, ja vastaavasti tuntemalla ne tekijät, joilla on kielteinen yhteys motivaatioon. Tätä kautta oppijan motivaatiosta juontuvat haasteet voidaan tunnistaa paremmin, ja siten pyrkiä ratkomaan niitä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tässä tutkielmassa näitä motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin oppimisympäristövälitteisesti tavoiteorientaatioiden kautta.
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Tavoiteorientaatiolla tarkoitettiin tässä tutkielmassa yksilön melko pysyvää taipumusta tietynlaisten tavoitteiden sekä päämäärien suosimiseen oppimis- ja suoriutumistilanteissa, oppimisympäristöllä koulun oppilaalle tarjoamia fyysisiä sekä sosiaalisia toimintaympäristöjä, ja kouluun sitoutumista tarkastellaan oppilaan emotionaalisena sitoutumisena koulunkäyntiin.
Aiemman tutkimuksen perusteella oppilaat, joilla on erilainen motivaatiotausta, saattavat toimia ja suoriutua suoritustilanteissa eri tavoin. Tämän lisäksi on todettu, että oppilaiden tavoiteorientaatio on yhteydessä heidän kokemukseensa luokkahuoneen ympäristöstä ja että kokemus oppimisympäristöstä sekä oppilaan kokema kouluun sitoutuminen kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Tavoiteorientaatiotutkimusta alaluokilla on tehty vielä kohtalaisen vähän, eikä tavoiteorientaatiotutkimukseen ole merkittävissä määrin vielä yhdistetty fyysisen oppimisympäristön näkökulmaa. Niinpä tämän tutkielman tarkoituksena oli edistää tätä tutkimuslinjaa tarkastelemalla, minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileita 5. luokkalaisilta oppilailta kerätystä aineistosta voidaan löytää, ovatko profiilit yhteydessä oppilaiden arvioihin fyysisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstään ja ennustavatko tavoiteorientaatioprofiilit tai arvioitu oppimisympäristö oppilaiden kouluun sitoutumista.
Tutkielma on toteutettu itsenäisenä osana Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen (HEA:n) toteuttamaa Kainuun Opiopi -hanketta. Tutkielman aineisto kerättiin joulukuussa 2023 toteutetulla verkkokyselylomakkeella Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa 5. ja 8. luokkalaisilta oppilailta, joista tässä tutkielmassa hyödynnettiin ainoastaan 5. luokkalaisten vastauksia (N=122).
Tutkimus toteutettiin muuttujasuuntautuneiden monimuuttuja-analyysien lisäksi hyödyntäen henkilösuuntautunutta lähestymistapaa, jonka avulla yksilöiden tavoitteita voitiin ryhmitellä samankaltaisiin ryhmiin ja ryhmien motivaationaalisia eroja tarkastella kokonaisvaltaisemmin yksittäisten muuttujien välisten suhteiden sijaan. Oppilaat jaettiin tavoiteorientaatioryhmiin Two Step -klusterianalyysin avulla, ryhmien eroavaisuuksia oppimisympäristön arvioissa tutkittiin varianssianalyysilla ja askeltavalla regressioanalyysilla selvitettiin, ennustivatko tavoiteorientaatiot tai oppimisympäristön arviot oppilaan kouluun sitoutumista.
Tutkimuksen tuloksista johtopäätöksiin
Tämän tutkielman aineistosta tunnistettiin neljä erilaista tavoiteorientaatioryhmää, jotka olivat oppimis-, saavutus- ja välttämisorientoituneet sekä sitoutumattomat. Tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että oppimis- ja saavutusorientoituneiden arviot olivat myönteisesti yhteydessä arvioituja oppimisympäristön tekijöitä kohtaan ja vastaavasti välttämisorientoituneiden vastaukset olivat yhteydessä alhaisempiin arvioihin oppimisympäristön kohtaan. Oppimisorientaatio myös ennusti myönteisesti kouluun sitoutumista, kun taas välttämisorientaation vaikutus ennustavuuteen oli kielteinen. Myönteisempi suhtautuminen oppimisympäristöä kohtaan ennusti kouluun sitoutumista. Tutkielmassa saadut tulokset olivat pääosin linjassa aiemman tavoiteorientaatiotutkimuksen kanssa.
Tutkimuksen aihe oli tärkeä, sillä ymmärtämällä tavoiteorientaatioiden, oppimisympäristöjen ja kouluun sitoutumisen vuorovaikutussuhteita paremmin, voidaan oppilaiden motivaatiota, koulumenestystä ja hyvinvointia tukea kokonaisvaltaisemmin. Se, miten oppimisesta saataisiin tarjottua koulussa tavoiteltavan arvoista, sisäisesti motivoivaa sekä kouluun sitoutumisen aikaansaavaa, on kuitenkin haastava kysymys. Tavoitteet, motivaatio ja sitoutuminen eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan niihin voidaan vaikuttaa monin tavoin. Kenties nämä osatekijät paremmin ymmärtämällä voimme tarjota tulevaisuudessa kohdennetumpia ratkaisuja eri tavoin motivoituneille oppijoille.
Sonja Järvinen
Oppimisympäristön arviointia motivationaalisten linssien läpi – tavoiteorientaatiot, oppimisympäristö ja kouluun sitoutuminen 5. luokkalaisilla Kainuun Opiopi -hankkeessa