Tutkimuksen taustaa
Opettajien lakko keväällä 2022 herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja toi esiin monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia opettajuudesta sekä opettajien työstä. Tutkimuksessani tarkastelin opettajapuheen tuottamia opettajakuvia osana tätä keskustelua. Tutkimukseni pohjaa siihen, että kieltä ei nähdä pelkästään todellisuuden heijastajana, mutta myös todellisuutta rakentavana voimana. Kieli muokkaa ja luo merkityksiä, jotka vaikuttavat yhteiskunnallisiin asenteisiin ja arvoihin. Tästä näkökulmasta katsoen on tärkeää tarkastella, millaisia kuvia opettajista tuotetaan puheessa ja miten nämä kuvat vaikuttavat käsityksiimme opettajuudesta ja koulutuksesta.
Tutkielman tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esiin opettajapuheen tuottamia opettajakuvia osana yhteiskunnallista keskustelua vuoden 2022 opettajien lakon aikana. Analysoin Helsingin Sanomien lakkouutisointien lukijakommenteista löytyvien diskurssien esiin tuomia opettajarepresentaatioita. Pohdin lisäksi millaisiin yhteiskunnallisiin diskursseihin kriisin ajan tuottamat opettajarepresentaatiot liittyvät. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien lakon aikaisten uutisartikkeleiden kommenttikentistä. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa aineiston tarkasteluun käytin diskurssianalyysia. Diskurssianalyysi mahdollisti löytää kielen käyttöön liittyviä syvempiä merkityksiä sekä niiden tulkitsemisen. Diskurssianalyysin välineenä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimukseni kohdistui opettajakuvaan yhteiskunnallisessa kehyksessä. Tarkastelin opettajuutta yhteiskunnallisten ja sosiaalisten näkökulmien kautta, joka toi esiin millaisia arvoja ja asenteita opettajiin ja opettajan työhön liitettiin suhteessa lakkotoimiin. Aineiston analyysissa diskurssit tuottivat viisi eri representaatiota opettajasta, jotka on nimetty teemaa kuvaavasti. Viidestä representaatiosta muodostui Aliarvostettu asiantuntija, Yhteiskunnallinen vaikuttaja, Ylityöllistetty opettaja, Voimaton toimija sekä Kohtuuton vaatija. Diskursseissa tunnustettiin yleisesti opettajien tärkeä vaikutus yhteiskunnan hyvinvointiin. Lakon varjo tuotti kuitenkin myös negatiivista diskurssia opettajista ja opettajan työstä. Toisaalta keskustelussa ymmärrettiin lakon tarkoitus, mutta toisaalta opettaja nähtiin hyväosaisena kansalaisena, jolla on kutsumustehtävä. Diskursseja tarkastellessa nousi esiin mediassa opettajiin liittyvä jatkuva negatiivinen julkisuus ja sen vaikutus yleiseen opettajakuvaan. Esimerkiksi opettajan ammatin vetovoima on jo nyt laskusuunnassa, eikä ammatin varjopuolien tuominen esiin jatkuvassa huonossa valossa käännä sitä nousuun. Negatiivisella opettajapuheella on myös vaikutus yhteiskunnan yleiseen opettajakuvaan. Opettajakuvalla on merkitys opettajien statukseen, työssä kohtaamiin odotuksiin, arvostukseen ja ammatilliseen identiteettiin. Opettajien moninaisuuden ja ammatillisen osaamisen tunnustaminen julkisuudessa auttaa edistämään opettajien arvostusta ja tukemaan heitä työssään.
Vaikka sanomalehtien kommenttipalstat eivät ole luotettava kasvatuskeskustelun areena, se on kuitenkin taho, jonka kautta voi tutkia yhteiskunnan yleistä mielipidettä ja arkipuhetta opettajuudesta. On syytä huomioida, että yhteiskunnan yleinen opettajakuva voi olla monimuotoinen ja vaihdella eri yhteiskunnallisissa konteksteissa sekä ilmapiireissä. Analyysini on vain yksi siivu yleisestä opettajapuheesta, mutta tuo esiin opettajien lakon aikaista diskurssia, joka on valitettavan negatiivista. Opettajan ammatti itsessään on luonteeltaan kehittyvä vastatessaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin, jonka myötä opettajiin suhtautuminen ei ole vakaata tai pysyvää. On tärkeää tunnistaa, että opettajapuhe luo omalta osaltaan opettajuutta ja vaikuttaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi koulutuspolitiikkaan.
Annemaria Soininvaara
”Kun niillä on niin pitkät lomatkin.” – Opettajarepresentaatiot Helsingin Sanomien uutisartikkelien lukijakommenteissa vuoden 2022 opettajalakon aikana