Tutkimuksen taustaa
Kun tein luokanopettajan sijaisuuksia opintojeni alkuaikoina, huomasin jännittäväni aina koululle menoa. En kuitenkaan jännittänyt sen vuoksi, että onnistunko opettamaan oppilaille sisällöt ymmärrettävästi tai siksi, että saanko oppilaat kuuntelemaan. Pelkäsin, että oppilaat ja kollegat kommentoivat negatiivisesti ulkonäköäni. Pelkäsin, että oppilaat tai kollegat katsoisivat minua vinoon, kun en ulkonäöllisesti näyttänytkään stereotyyppiseltä opettajalta (= Marimekon paita, farkut, panta, puukorvakorut, Birkenstockit ja neutraalin väriset hiukset yhdistettynä normaalipainoiseen vartaloon). Tästä inspiroituneena halusin tutkia vastavalmistuneiden (eli vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneet) luokanopettajien ulkonäköpaineita. Halusin selvittää, kokevatko luokanopettajat paineita siitä, miltä heidän tulisi opettajina näyttää. Halusin myös selvittää, millainen on nykypäivänä opettajan sallittu ulkonäkö. Ulkonäkö on nyky-yhteiskunnassa tärkeää, eivätkä opettajatkaan säästy ulkonäön kommentoimiselta. Ulkonäköpaineita koetaan paljon, vaikka nykyään myös kehopositiivisuus -liikkeet saavat näkyvyyttä.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Opettajien ulkonäköä on Suomessa tutkittu jonkun verran, mutta nimenomaan vastavalmistuneiden luokanopettajien ei. On tärkeää tutkia myös juuri kentällä työnsä aloittaneita opettajia. Halusin tutkimuksellani tuoda esiin, minkälaisista asioista luokanopettajat kokevat ulkonäköpaineita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko vastavalmistuneet opettajat ulkonäköpaineita, mistä mahdollisia ulkonäköpaineita koetaan ja mitä vastavalmistuneet luokanopettajat ajattelevat yleisesti nykypäivän opettajan ulkonäöstä.
Toteutin tutkimuksen haastattelemalla yhdeksää luokanopettajaa, jotka työskentelivät ympäri Suomea. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden pohjana käytin etukäteen mietittyä haastattelurunkoa. Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla.
Tulokset
Kahdeksan yhdeksästä vastavalmistuneesta luokanopettajasta kertoi kokevansa ulkonäköpaineita. Luokanopettajat kertoivat, että omaa ulkonäköä pohdittiin paljon, sillä haluttiin jollain tasolla istua stereotyyppisen opettajan muottiin. Nuori ikä ja todistelun tarve aiheutti luokanopettajille myös paineita siitä, näyttävätkö he tarpeeksi opettajilta. Henkilökohtaiset itsetunto-ongelmat ja muiden mielipiteiden pelko sai opettajat miettimään, mitä he pukevat päällensä.
Vaikka tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat pyrkivät pääsääntöisesti itse näyttämään huolitelluilta ja melko stereotyyppisiltä opettajilta, ei heidän mielestään nykyään ole enää yhtä tapaa pukeutua opettajana. Opettajan ulkonäön sallittiin poikkeavan valtavirrasta, eivätkä esimerkiksi opettajan vahva meikki tai tatuoinnit aiheuttaneet haastateltavissa ihmetystä. Vain seksuaaliset ja avonaiset vaatteet koettiin kielletyiksi – muutoin opettajat saavat haastateltavien mukaan näyttää juuri siltä miltä haluaa.
Pohdintaa
Tutkimuksen mukaan ulkonäköpaineita koetaan ja syytkin ovat toistensa kanssa yhtenevät. Opettajia pidetään usein roolimalleina, jolloin heidän odotetaan näyttävän ja käyttäytyvän tietyllä tavalla. On kuitenkin hienoa huomata, että tutkimuksen haastateltavat olivat sitä mieltä, että opettajan ei tarvitse pukeutua Marimekon raitapaitaan tai taskulliseen tunikaan ollakseen hyvä opettaja. On toisaalta myös huomioitava, että vaikka luokanopettajat vaikuttavat ajattelevan vapaammin opettajien ulkonäöstä yleisesti, on haastateltavien oma ulkonäkö kuitenkin varsin stereotyyppistä ja turvallista. Olemme siis jossain määrin päässeet eroon ajatuksesta, jossa opettajat ovat kansankynttilöitä – heidän elämänsä tarkoitus on olla opettajia. Tarvitsemmeko siis yhä vapaammin pukeutuvia ja ulkonäöllisesti valtavirrasta poikkeavia opettajia roolimalleiksi kouluihin, jotta yhä useampi nuori oppisi hyväksymään erilaisuuden? Yhteiskunta ja kulttuuri muovautuvat koko ajan, joten onkin mielenkiintoista seurata, miten opettajien ulkonäkö muuttuu seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. On tärkeää selvittää ja ymmärtää opettajien ulkonäköpaineita, jotta niihin voidaan reagoida. Olisi tärkeää tutkia myös miesopettajien kokemia ulkonäköpaineita, johon tämä tutkimus ei pystynyt vastaamaan.
Meiju Heikonen
”Mä en oo niinku yhtään sellanen stereotyyppinen ope tyyliltäni ni pelkään et oonko riittävä tämmösenä ku oon” – Vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä ulkonäköpaineista opettajan työssä