Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin ympäristökasvatuksen täydennyskoulutukseen osallistuneiden luokanopettajien ajatuksia ympäristökasvatuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin myös merkityksiä, joita osallistujat antavat ympäristökasvatuksen täydennyskoulutukselle.
Tutkimukseni pohja on vahvasti ympäristökasvatuksen teoriassa, ja sieltä kumpuavissa käsitteissä. Motivaationi tutkia ympäristökasvatuksen tiimoilta järjestettävää täydennyskoulutusta, ja siihen osallistuneita opettajia, on lähtöisin vahvasti omasta kiinnostuksestani ympäristökasvatuksen toteuttamista kohtaan. Tutkimusjoukko koostui kuudesta Suomen ympäristöopisto Syklin ympäristökasvattajan koulutusohjelmaan osallistuneesta luokanopettajasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, ja anlayysi toteutettiin sisällönanalyysina.
Ympäristökasvatus kestävän elämäntavan taustalla
Tutkimuksessa saamieni tulosten mukaan ympäristökasvatus näyttäytyy merkittävänä tekijänä ympäristövastuulliseen toimintaan kasvattamisessa. Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat pitivät ympäristökasvatusta yhtenä koulun tärkeimmistä arvoista, ja toivoivatkin sen saavuttavan vankemman roolin tulevaisuuden koulumaailmassa. He näkivät ulko-opetuksen sekä kokemuksellisuuden, ja näiden kautta kehittyvän luontosuhteen, merkittävinä tekijöinä pyrittäessä kohti kestävää kehitystä. Ulko-opetus näyttäytyikin haastatteluissa tärkeänä menetelmänä, jota kaikki osallistujat halusivat työssään toteuttaa.
Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat näkivät Syklin ympäristökasvattajan koulutusohjelmaan osallistumisen hyvin positiivisena ja antoisana kokemuksena. Heille merkittävä anti koulutuksesta oli etenkin se, miten koulutus oli muokannut heidän ajatuksiaan suhteessa ympäristökasvatukseen. Haastatellut olivat aiemmin käsittäneet ympäristökasvatuksen pitkälti luonto-opetuksena, mutta Syklin koulutuksen jälkeen ympäristökasvatuksen käsite laajeni koskemaan niin ekologisia, sosiaalisia, ja digitaalisia ympäristöjä kuin myös kansainvälisyyskasvatusta sekä draamakasvatusta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat saaneensa koulutuksesta myös rohkeutta toteuttaa ympäristökasvatusta omassa työssään, sekä armollisuutta itseään kohtaan.
Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat näkivät ympäristökasvatuksen erittäin merkittävänä kasvatuksen osa-alueena . Heidän mukaansa ympäristökasvatuksen roolin kasvattaminen koulun arjessa on välttämätöntä, jotta pystymme kasvattamaan ympäristöönsä suojelevalla asenteella suhtautuvia yksilöitä. Rehtorin rooli nähtiin merkittävänä, sillä tällä on paljon mahdollisuuksia muuttaa koulun toimintakulttuuria ympäristökasvatusta tukevaan suuntaan.
Ympäristökasvatus osaksi jokaisen koulun arkea
Yhteisen maapallomme tulevaisuuden vuoksi ympäristökasvatuksellisten arvojen tulisi nousta vahvempaan asemaan koulun arjessa. Vaikka opetussuunnitelma nostaa esiin kestävän kehityksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden, jää ympäristökasvatus helposti vain pieneksi osaksi monialaisia kokonaisuuksia. Tämä tutkimus nostaa esiin niiden opettajien ajatuksia, jotka todella haluavat nähdä muutoksen tapahtuvan, ja he tekevät paljon työtä asian eteen. Toivon tutkimukseni herättävän kiinnostusta tutkia ympäristökasvatuksellista täydennyskoulutusta lisää, sillä aiheesta on etenkin Suomen kontekstissa hyvin vähän aiempaa tutkimusta.
Emma-Lotta Laine
Pro-gradu: Ympäristökasvatukseen erikoistuneiden luokanopettajien näkemyksiä ympäristökasvatuksesta