Opettajan työkokemuksen rooli työuupumuksessa

Tutkimuksen tavoite ja toteutus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien iän ja työkokemuksen yhteyttä heidän kokeman työkuormituksen määrään sekä laatuun. Tutkimukseen osallistui 163 opettajaa kuudesta koulusta Pääkaupunkiseudun alueelta. Vastaajajoukko muodostui peruskouluissa työskentelevistä aine-, perus- ja luokanopettajista. Opettajilta kysyttiin: ”mikä työssäsi kuormittaa?”. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia, että numeerisia analyysimenetelmiä. Vastaajat jaettiin analyysia varten kolmeen eri ikäryhmään sekä viiteen eri kokemusryhmään. Laadullisen aineistoanalyysivaiheen ja vastaajien ryhmittelyn jälkeen alettiin tutkimaan iän sekä kokemuksen ja työuupumuksen yhteyttä kvantitatiivisi keinoin.

Tutkimuksen tärkeys

Työuupumus on opetus- ja kasvatusalalla tunnettu ilmiö. Se on todettu olevan negatiivisesti yhteydessä sekä opettajan työssösuoriutumiseen, työyhteisön hyvinvointiin kuten myös henkilökohtaisen elämän sekä terveyden laatuun. Aikaisemman tutkimuksen merkittävä osa opettajista on kuormittunut työnsä takia. Kuormitus johtaa runsaissa määrin työstä poisjäämiseen sekä alanvaihtoon. Opettajien töistä poisjääminen on erittäin tärkeää välttää, sillä jokainen opettaja on tärkeässä roolissa seuraavan sukupolven tekijöiden kasvattamisessa.

Tutkimustulokset

Tulosten perusteella ikä vähensi työn kuormitusta: Nuoremmat opettajat olivat yleisesti kuormittuneimpia kun taas vanhemmat opettajat olivat suhteessa vähemmän kuormittuneita. Lisäksi ikäryhmien ero kuormituksen määrässä oli merkitsevä. Kuormitusteemoista ”oppilaat” ”työympäristö”, ”hallitsemattomuus” sekä  ”vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö” korreloivat negatiivisesti iän kanssa. 

Aloittelevat opettajat kokivat eri koulumaailman teemoista vanhempia kollegoitaan enemmän kuormittavimmiksi asioiksi oppilaat, työmäärän, resurssit, hallitsemattomuuden, työympäristön ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön. Uransa puolessavälissä olevat opettajat kokivat kuormittavammiksi teemoiksi työssään ajanpuutteen sekä ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön. Kokeneimmat opettajat kokivat kuormittavammiksi teemoiksi työssään ylimääräiset perustyöhön liittymättömät asiat sekä huonon johtamisen. Tulokset olivat suurilta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Ajanpuute oli suurin koettu kuormittava teema ryhmästä riippumatta.

Miten tutkimustuloksia voitaisiin mahdollisesti selittää?

On mahdollista, että tutkimustuloksia selitti osittain yhteiskunnan muutoksesta heijastuvat opettajiin kohdistuvat vaatimukset, yksilön tarpeiden huomioimattomuus koulutuspolitiikassa, koulun yksilölle haitalliset rakenteet sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien puute. 

Opettajien työuupumustutkimuksen tulevaisuus

Jatkotutkimuksessa olisi hyvä pohtia eri kuormitusteemojen syy-seuraus-suhteita syvällisemmin sekä ottaa tutkimukseen laajempi ja tätä kautta yleistettävämpi vastaajaotos. Tutkimusta voidaan hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä apuna jatkotutkimuksessa.

-Eero Rintala

Tutkielman otsikko: Opettajien työkuormitus. Opettajan iän ja työkokemuksen yhteys koettuun työkuormituksen määrään sekä laatuun

Perherakenteen ja vanhempien iän vaikutus ruokavalinnan asenteisiin suomalaisissa kotitalouksissa – Tutkimus perustuen Helsingin Sanomien 2020 ruokakyselyyn

Taustaa

Ihmiset tarvitsevat ruokaa selvitäkseen. Ihminen ei kuitenkaan kelpuuta mitä tahansa ravinnoksi kelpaavaa ruoaksi vaan hän tekee valintoja. Arvioiden mukaan ihminen tekee noin 220 ruokaan, sen valmistukseen, säilyttämiseen tai nauttimiseen liittyvää valintaa päivässä. Ruoan valinta on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat ulkoiset tekijät kuten kulttuuri, sosiaalinen ympäristö ja ruoan ominaisuudet sekä yksilölliset tekijät, kuten elämäntilanne, perinnölliset tekijät sekä henkilökohtaiset mieltymykset ja arvot. Sosiodemografisten muuttujien, kuten iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman sekä perherakenteen on todettu vaikuttavan siihen, mitä ihminen pitää tärkeänä ruokavalintoja tehdessään. Erityisesti lapsen saaminen esiintyy yksilön elämässä tilanteena, jolloin ruokavalintaa ohjaaviin valintajärjestelmiin voi kohdistua muutoksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten perherakenne vaikuttaa ruokavalinnan asenteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, eroavatko eri ikäisten vanhempien asenteet ruokavalintoja kohtaan. Ruokavalintaa tarkasteltiin viiden eri ulottuvuuden kautta: hinnan, luonnollisuuden, hedonismin, painonhallinnan sekä eettisyyden näkökulmasta. Eri sosiodemografisiin ryhmiin kuuluvien ruokavalintojen tutkimus on tärkeää, sillä tietoa siitä mitkä tekijät vaikuttavat eri perheiden ruokavalintaan voidaan hyödyntää hankkeissa, joissa pyritään puuttumaan eri väestönryhmien välisiin ravitsemukselliseen epätasa-arvoon. Perheiden ruokataloutta tarkasteleva tutkimus on yksi kotitaloustieteen keskeisimmistä sisältöalueista.

Menetelmät

Tutkielmassa hyödynnettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkielman aineistona toimi Helsingin Sanomien maaliskuussa 2020 keräämän ruokakyselyn tulokset. Kyselyyn osallistui 22 951 vastaajaa, joista 22 203 päätyivät mukaan lopulliseen analyysiin. Määrällisen tutkimuksen menetelminä käytettiin kuvailevaa tilastonanalyysiä sekä yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimuksessa eri perherakenteita edustivat yksin asuvat, kumppanin kanssa asuvat, yksinhuoltajat sekä ydinperheet.

Tulokset

Eroja havaittiin sekä perherakenteen, että vanhempien ikäryhmien välillä lähes kaikilla tutkituilla ruokavalinnan ulottuvuuksilla. Hinnan osalta havaittiin, että yhden aikuisen taloudet, sekä nuoremmat vanhemmat, pitivät ruoan edullista hintaa muita ryhmiä tärkeämpänä. Ydinperheet (ts. kumppanin ja lasten kanssa asuvat) vastasivat pitävänsä luonnollisuutta tärkeämpänä, mutta eettisiä kysymyksiä vähemmän tärkeänä, kuin muut perherakenteet ruokavalintoja tehdessään. Kumppanin kanssa (ilman lapsia) asuvat pitivät sitä, että ruoka tuottaa nautintoa sekä yksin asuvia, että kumppanin ja lasten kanssa asuvia tärkeämpänä. Samanaikaisesti vanhempien nuori ikä ennusti ruoan tuottaman nautinnon tärkeyttä ruokavalintoja tehdessä. Perherakenteiden välillä ei havaittu eroja painonhallinnan tärkeyttä ruokavalinnan perusteena tarkastellessa, mutta iäkkäämmät vanhemmat vastasivat pitävänsä painonhallintaa nuoria tärkeämpänä ruokavalintoja tehdessään. Vanhempien iän kohdalla ei löydetty juurikaan eroja siinä, miten tärkeänä eettisiä ruokavalintoja pidettiin. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voida otoksen heterogeenisuuden takia yleistää, tarjoavat tulokset jatkotutkimuksen pohjaksi alustavan katsauksen siihen, mitä eri perherakenteet ja eri ikäiset vanhemmat pitävät tärkeänä ruokaa valitessaan.

 

Victor Maisonlahti

Perherakenteiden ja vanhempien iän vaikutus ruokavalinnan asenteisiin suomalaisissa perheissä – Pro Gradu tutkielma perustuen Helsingin Sanomien 2020 ruokakyselyyn.