Taustaa
Ihmiset tarvitsevat ruokaa selvitäkseen. Ihminen ei kuitenkaan kelpuuta mitä tahansa ravinnoksi kelpaavaa ruoaksi vaan hän tekee valintoja. Arvioiden mukaan ihminen tekee noin 220 ruokaan, sen valmistukseen, säilyttämiseen tai nauttimiseen liittyvää valintaa päivässä. Ruoan valinta on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat ulkoiset tekijät kuten kulttuuri, sosiaalinen ympäristö ja ruoan ominaisuudet sekä yksilölliset tekijät, kuten elämäntilanne, perinnölliset tekijät sekä henkilökohtaiset mieltymykset ja arvot. Sosiodemografisten muuttujien, kuten iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman sekä perherakenteen on todettu vaikuttavan siihen, mitä ihminen pitää tärkeänä ruokavalintoja tehdessään. Erityisesti lapsen saaminen esiintyy yksilön elämässä tilanteena, jolloin ruokavalintaa ohjaaviin valintajärjestelmiin voi kohdistua muutoksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten perherakenne vaikuttaa ruokavalinnan asenteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, eroavatko eri ikäisten vanhempien asenteet ruokavalintoja kohtaan. Ruokavalintaa tarkasteltiin viiden eri ulottuvuuden kautta: hinnan, luonnollisuuden, hedonismin, painonhallinnan sekä eettisyyden näkökulmasta. Eri sosiodemografisiin ryhmiin kuuluvien ruokavalintojen tutkimus on tärkeää, sillä tietoa siitä mitkä tekijät vaikuttavat eri perheiden ruokavalintaan voidaan hyödyntää hankkeissa, joissa pyritään puuttumaan eri väestönryhmien välisiin ravitsemukselliseen epätasa-arvoon. Perheiden ruokataloutta tarkasteleva tutkimus on yksi kotitaloustieteen keskeisimmistä sisältöalueista.
Menetelmät
Tutkielmassa hyödynnettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkielman aineistona toimi Helsingin Sanomien maaliskuussa 2020 keräämän ruokakyselyn tulokset. Kyselyyn osallistui 22 951 vastaajaa, joista 22 203 päätyivät mukaan lopulliseen analyysiin. Määrällisen tutkimuksen menetelminä käytettiin kuvailevaa tilastonanalyysiä sekä yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimuksessa eri perherakenteita edustivat yksin asuvat, kumppanin kanssa asuvat, yksinhuoltajat sekä ydinperheet.
Tulokset
Eroja havaittiin sekä perherakenteen, että vanhempien ikäryhmien välillä lähes kaikilla tutkituilla ruokavalinnan ulottuvuuksilla. Hinnan osalta havaittiin, että yhden aikuisen taloudet, sekä nuoremmat vanhemmat, pitivät ruoan edullista hintaa muita ryhmiä tärkeämpänä. Ydinperheet (ts. kumppanin ja lasten kanssa asuvat) vastasivat pitävänsä luonnollisuutta tärkeämpänä, mutta eettisiä kysymyksiä vähemmän tärkeänä, kuin muut perherakenteet ruokavalintoja tehdessään. Kumppanin kanssa (ilman lapsia) asuvat pitivät sitä, että ruoka tuottaa nautintoa sekä yksin asuvia, että kumppanin ja lasten kanssa asuvia tärkeämpänä. Samanaikaisesti vanhempien nuori ikä ennusti ruoan tuottaman nautinnon tärkeyttä ruokavalintoja tehdessä. Perherakenteiden välillä ei havaittu eroja painonhallinnan tärkeyttä ruokavalinnan perusteena tarkastellessa, mutta iäkkäämmät vanhemmat vastasivat pitävänsä painonhallintaa nuoria tärkeämpänä ruokavalintoja tehdessään. Vanhempien iän kohdalla ei löydetty juurikaan eroja siinä, miten tärkeänä eettisiä ruokavalintoja pidettiin. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voida otoksen heterogeenisuuden takia yleistää, tarjoavat tulokset jatkotutkimuksen pohjaksi alustavan katsauksen siihen, mitä eri perherakenteet ja eri ikäiset vanhemmat pitävät tärkeänä ruokaa valitessaan.
Victor Maisonlahti
Perherakenteiden ja vanhempien iän vaikutus ruokavalinnan asenteisiin suomalaisissa perheissä – Pro Gradu tutkielma perustuen Helsingin Sanomien 2020 ruokakyselyyn.