Johdanto
Yhteiskunta muuttuu, jonka myötä opetussuunnitelma ja opetuksen sisällöt muuttuvat. Geomedia on käsitteenä vanhoja sisältöjä kokoava ja samalla maantiedon opetusta uudistava uusi sisältö vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ongelmallista on, ettei käsitettä oltu määritelty opetussuunnitelmassa, jolloin käsitteen tulkinta jäi opetuksen järjestäjien, opettajien ja oppikirjan tuottajien vastuulle. Tutkimukseni kartoitti, miten uusi sisältö on juurtunut opetuksen pariin noin viiden vuoden aikana alakoulun 3.-6. luokilla.
Teoreettinen viitekehys
Geomedialla tarkoitetaan sijaintiin ja/tai paikkaan sidottua monimuotoista tietoa ja mediaa. Uuden sisällön vakiintuminen osaksi opetusta riippuu opettajien tulkinnoista ja miten sitä käsitellään oppikirjoissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa. Teoreettinen viitekehys perustui odotusarvoteoriaan, jonka perusteella opettajien kokemus sisällön tärkeydestä ja sisällön opetuksen onnistumisesta selittävät motivaatiota, joka ohjaa opettajien tekemiä valintoja opetuksessa. Näin pyrittiin selvittämään, miten opettajat olivat valmiita tekemään valintoja ja näkemään vaivaa geomedian juurruttamiseksi.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus oli muodoltaan kartoittava pragmaattinen monimenetelmätutkimus. Aineistona toimi toimeksiantona Opetushallitukselle syksyllä 2020 toimeksiantona kerätty ympäristöopin selvityksen alakoulun osio (n=846). Yleistettävyyteen pyrkivä määrällinen mittaustulos esiteltiin taulukoiden avulla ja analyysi toteutettiin Pearsonin korrelaatiolla ja selitysasteilla. Tutkimuksen selittävänä osiona toimi 21 laadullista avovastausta. Lisäksi aineistoa täydennettiin kolmella oppikirjasarjalla ja viidellä paikallisella opetussuunnitelmalla. Laadullista aineistoa tutkittiin sisällönanalyysilla. Aineistoa täydennettiin, koska aiheesta ei ollut tutkimusta alakoulutasolta.
Tulosten yhteenveto ja pohdinta
Tulosten perusteella geomedian käsitettä ei avattu yhdessäkään paikallisessa opetussuunnitelmassa ja se sanallistettiin vain yhdessä oppikirjassa. Geomedia-käsitteen laveahkon muotoilun vuoksi kaikissa oppikirjoissa oli geomediaa, mutta sitä ei käsitelty tietoisesti ja oppikirjojen geomedian eri osat painottuivat sen vanhoihin osiin. Opettajien odotusarvon todettiin olevan heikompi geomedian osalta kuin lähtökohtaisesti muissa ympäristöopin maantiedon sisällöissä, lukuun ottamatta maaperän tutkimista. Opettajat eivät tienneet, mitä geomedia tarkoittaa, heillä ei ollut oppimateriaalia ja koulutusta sisällön toteuttamiseen. Koska opettajien heikko pätevyys johtaa oppimateriaaliin tukeutumiseen, voidaan todeta, että geomedia ei ole juurtunut tietoiseksi käsitteeksi opetukseen siten, että se uudistaisi opetusta.
Johtuen Opetushallituksen tekemästä geomedian määrittelystä ja tutkimuksessa kartoitetusta geomedian tilasta, on geomedia tällä hetkellä alakoulun opetuksen parissa näennäinen uudistus. Geomediaa olisi mahdollista kehittää ympäristöopin maantietoa uudistavaksi sisällöksi, jos se määriteltäisiin selkeästi ja sitä käsiteltäisiin oppilaiden arjesta käsin. Tulosten ja aikaisempien tutkimusten perusteella opettajien koetun pätevyyden kehittäminen koulutuksen ja oppimateriaalin avulla nostaisi odotusarvoteorian perusteella sitä, kuinka tärkeänä opettajat kokisivat sisällön opetuksessaan. Näin uuden sisällön olisi mahdollista lunastaa paikkansa juurtuneempien opetuksen sisältöjen joukosta. Täten tutkimukseni toimi kartoittavana tutkimuksena uuden sisällön ja käsitteen juurtumisesta opetukseen, sekä samalla tuotti laajaan aineistoon perustuvia kehitysehdotuksia. Tutkimukseni myötä on mahdollista kehittää geomediasta todella opetusta uudistava sisältö ympäristöopin maantietoon, jolloin oppilaiden arjessa käyttämästä teknologiasta voi muodostua tärkeä lähtökohta opetukselle.
Kartoittava monimenetelmätutkimus geomedian tilasta alakoulun 3.-6. luokilla
Otso Laakkonen