Tutkimuksessani tarkastellaan Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden koettua kompetenssia opettaa laaja-alaisia taitoja ja ilmiöpohjaista oppimista sekä niiden yhteyttä vastaajien episteemisiin uskomuksiin, jotka muodostivat kaksi episteemistä teoriaa. Episteemisillä uskomuksilla tarkoitetaan yksilön tieto- ja oppimiskäsityksiä, jotka muodostavat kokonaisuuksia eli episteemisiä teorioita. Tarkastelen myös, onko aineenopettajaopiskelijoiden, luokanopettaja-opiskelijoiden tai ”Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöiset projektit” -kurssin osallistujien keskiarvojen välillä eroja koetussa kompetenssissa opettaa laaja-alaisia taitoja ja ilmiöpohjaista oppimista. Aineisto (N=274) kerättiin Helsingin yliopistossa opettajaopiskelijoilta syksyllä 2019.
Laaja-alainen osaaminen muodostui seitsemäksi ulottuvuudeksi, mutta pääosin eri tavalla kuin opetussuunnitelmassa. Yhteisöllistä tiedon rakentamista painottava episteeminen teoria oli tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä koettuun kompetenssiin sekä opettaa laaja-alaisia taitoja että ilmiöpohjaista oppimista. Tiedon siirtämisen teoria taas ei juuri ollut yhteydessä koettuun kompetenssiin opettaa näitä taitoja. Ryhmien välillä oli vain hyvin vähän eroja tarkasteltaessa vastausten keskiarvoja. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli luokanopettajien ja aineenopettajien välillä ”yhteistyötaitojen ja esiintymisen” opettamisen koetussa kompetenssissa. Odotusarvoteoriaan nojaten koettu kompetenssi ennustaa tehtävässä menestymistä, joten yhteisöllistä tiedon rakentamista korostavan oppimiskäsityksen tukeminen opettajankoulutuksessa voi parantaa opiskelijoiden kompetenssia opettaa laaja-alaisia taitoja ja ilmiöpohjaista oppimista tulevaisuudessa.
Kalle Pitkänen
Pro Gradu: Opettajaopiskelijoiden episteemisten uskomusten yhteys koettuun kompetenssiin opettaa laaja-alaisia taitoja ja ilmiöpohjaista oppimista