Tutkielman taustaa
Elämme yhä globaalimmassa maailmassa, jossa kielitaito on tärkeää pääomaa niin yksityis- kuin yrityselämässäkin muun muassa kansainvälisen yhteistyön, eri kulttuurien ymmärtämisen sekä maahanmuuton näkökulmasta. Suomessa asui vuoden 2020 lopussa yli 432 800 henkilöä, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame ja määrä on yhä kasvussa. Yhteinen kieli ihmisten välillä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja sen ratkaisevin tehtävä on välittää merkityksiä puhujalta toiselle. Kielten oppimisen edistäminen on siten tärkeää. Ja vaikka ihmisellä on biologinen perusta kielien oppimiselle, vaikuttaa myös ympäristö siihen ratkaisevasti. Yllättävää ehkä on, että maailman ihmisistä suurempi osa on monikielisiä kuin yksikielisiä.
Musiikin voidaan sanoa olevan universaali kieli ja sen monet hyödyt on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Esimerkiksi musiikin aktiivinen harrastaminen lapsuusiässä on yhteydessä muun muassa tarkkaavaisuuden, muistin sekä motoriikan osa-alueisiin ja pelkästään musiikin toistuvalla kuuntelulla voi olla vaikutuksia muun muassa oppimiskykyyn ja aivojen hermosolujen kasvuun. Erityisesti nuoruudessa korostuu puolestaan musiikin kyky toimia tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väylänä sekä minäkuvan vahvistajana. Tutkimuksissa on saatu myös näyttöä musiikin ja kielten oppimisen yhteydestä. Taustatekijöiksi on ehdotettu muun muassa musiikin rytmin ja melodian sekä ”korvamadon” eli musiikin automaattisen mielessä toistumisen muistia auttavia vaikutuksia. Aihetta on kuitenkin tutkittu pääosin aikuisikäisillä kielenoppijoilla laboratorio-olosuhteissa.
Perehdyin gradututkielmassani toisen kielen oppimiseen luonnollisissa olosuhteissa kokeellisella tutkimuksella. Tutkimustehtävänäni oli selvittää, auttaako laulun käyttäminen opetusmenetelmänä puheen tai runon käyttämiseen verrattuna toisen kielen sanaston oppimista eräässä kaksikielisessä esikoulussa.
Tutkielman toteutus
Tutkimukseen osallistui seitsemän esikoulun vieraskielistä lasta. Heille esitettiin kuulokkeista suomenkielistä lastenlorua osa säkeistöistä runoiltuna, osa puhuttuna ja osa laulettuna. Tämän materiaalin oppimista testattiin sen jälkeen esittämällä heille samaa materiaalia pienin vokaali- ja sanamuunnoksin, minkä aikana mittasin heiltä aivosähkökäyrää (EEG). Tutkin aivosähkökäyrästä heidän automaattisia aivovasteitansa esitettyihin vokaali- ja sanamuunnoksiin ja vertasin niiden voimakkuuksia eri opetusmenetelmien eli runon, puheen ja laulun välillä. Lisäksi toisena tutkimusmenetelmänä testasin tietoisempaa oppimista esittämällä lapsille lorussa esiintyneitä sanoja ja niistä muodostettuja epäsanoja. Heidän tehtävänään oli kertoa, oliko sanomani sana/epäsana kuulunut esitetyssä materiaalissa. Vertasin oikeiden vastausten määriä samoin eri opetusmenetelmien (runo, puhe, laulu) välillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Eroa eri opetusmenetelmien välillä ei ilmennyt kuin ainoastaan puheen ja runon välillä puheen eduksi aivosähkökäyrätutkimuksella. Sanantunnistuksella eroja ei ilmennyt. Ei siis voitu osoittaa, että laulun avulla olisi opittu toisen kielen sanastoa paremmin kuin puheen tai runon avulla. Tutkimuksessa oli kuitenkin vähän koehenkilöitä, joten tuloksia ei voida yleistää. Pohdin kuitenkin teoriatasolla mahdollisia syitä tuloksille. Ja vaikka tutkimukseni voidaan nähdä varsinaisesti harjoitustyönä, on sillä paikkansa aihepiirinsä tutkimusten joukossa. Olen raportoinut suorittamani EEG –tutkimuksen vaiheita niin, että menetelmää tuntemattomampikin lukija saisi perustavanlaatuisen käsityksen sen hyödyntämisestä tieteellisessä tutkimustyössä. Ehkä voin tekemälläni työllä innostaa jotakuta toista perehtymään EEG-tutkimukseen, joka on erittäin yleinen ja monipuolisesti käytetty menetelmä oppimisen tutkimuksessa. Lisäksi aiempien tutkimustulosten pohjalta voi musiikin käyttöä, erityisesti laulamista, suositella vahvasti pedagogisissa yhteyksissä. Paitsi kielen oppimista hyödyttävänä välineenä, myös muun muassa motivaatiota, rentoutta, energiaa ja yhteenkuuluvuutta lisäävien vaikutustensa vuoksi on musiikilla kaikenikäisille paljon annettavaa.
Sanna Aalto
Laulu toisen kielen oppimisen välineenä – EEG-tutkimus kaksikielisessä esikoulussa