Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Korkeakouluopiskelijoiden uupumus on ollut huolestuttavalla tasolla viime vuosien tutkimuksen mukaan. Uupumuksen oireita voi kehittyä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tämä on huolestuttavaa, sillä uupumuksen on todettu olevan yhteydessä muun muassa masennukseen ja opintojen keskeyttämiseen. Opiskelu-uupumus on ollut myös yhä enemmän huolenaiheena koronapandemian myötä. Etäopetus on lisännyt opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä ja vaikuttanut hyvinvointiin negatiivisesti. Opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäiseminen olisi näin ollen hyvin tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen kannalta. Tutkimuksen ovat osoittaneet, että opiskelijoiden vahva psykologinen joustavuus vähentää koettua uupumusta. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuvalla psykologisella joustavuudella tarkoitetaan tietoisesti hetkessä läsnä olemista ja kykyä toimia omien arvojensa mukaisesti negatiivisista ajatuksista huolimatta.
Aikaisempi tutkimus psykologisen joustavuuden ja uupumuksen yhteydestä perustuu suurimmilta osin työ- ja koulukontekstiin. Näin ollen tutkimuksen lisääminen korkeakoulukontekstissa olisi tärkeää, jotta opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista voitaisiin ymmärtää paremmin. Tutkimukseni tavoite oli tutkia ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uupumusta ja lisätä ymmärrystä psykologisen joustavuuden ja opiskelu-uupumuksen välisestä yhteydestä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, selittääkö psykologinen joustavuus opiskelu-uupumusta
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineistona käytettiin syksyllä 2020 ja keväällä 2021 kerättyä HowULearn-kyselyä, joka on laadittu Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksessa HYPEssä. Kyselystä analysoitiin kvantitatiivisesti osioita, joissa vastattiin kysymyksiin koskien opiskelu-uupumusta ja psykologista joustavuutta. Kyselyaineisto koostui Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vastauksista (n=261).
Tutkimuksen tulokset ja pohdintaa
Tulokset osoittivat, että opiskelu-uupumusta esiintyi jo ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskuudessa huomattavan paljon. Syksyllä 2020 puolet opiskelijoista eivät olleet uupumusriskissä, kun taas keväällä 2021 vain viidesosa opiskelijoista ei ollut uupumusriskissä. Opiskelijoiden uupumuksen havaittiin kasvaneen merkittävästi syksyllä 2020 ja keväällä 2021 toteutettujen mittausten välillä. Tuloksista selvisi, että opiskelu-uupumus ja psykologisen joustavuus olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. Psykologisella joustavuudella oli merkitystä opiskelu-uupumuksen tasoon. Psykologisesti joustavimpien opiskelijoiden uupumus oli alemmalla tasolla sekä alku- että loppumittauksessa.
Psykologisen joustavuuden vaikutus uupumukseen antaa viitteitä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden psykologisen joustavuuden vahvistaminen olisi hyvä ratkaisu opiskelijoiden uupumisen ehkäisemiseen. Psykologista joustavuutta voi lisätä HOT-perusteisilla interventioilla. Helsingin yliopiston opintotarjonnassa on tällä hetkellä kaikille vapaasti valittava Kohti parempaa opiskelua -niminen verkkokurssi, jonka keskeinen tavoite on harjoitella psykologista joustavuutta. Tämän lisäksi opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen uupumusoireista olisi hyvä tapa ennaltaehkäistä opiskelu-uupumusta.
Jatkotutkimusta ajatellen olisi mielenkiintoista saada selville missä määrin yksityiselämän tapahtumat vaikuttavat opiskelijoiden uupumukseen. Johtuuko opiskelu-uupumus esimerkiksi opintojen työmäärästä vai, selviääkö osa opiskelijoista helpommalla, koska heillä on vähemmän kuormittavia elämäntapahtumia meneillään heidän opiskeluidensa ulkopuolisessa elämässä?
Tässä tutkimuksessa keskityttiin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uupumukseen, mutta tutkimusta voisi tehdä myös enemmän koko opiskelukaaren vaiheista ja ottaa selville, minkä vuoden opiskelijat ovat uupuneimpia. Jos tunnistettaisiin selkeitä huippuja tietyssä vaiheessa olevien opiskelijoiden keskuudessa, voitaisiin tarjota tukitoimia tähdennetysti tietyn opiskeluvuoden opiskelijoille. Tämä tutkimus toi kuitenkin arvokasta tietoa siitä, että opiskelu-uupumus esiintyy huomattavan paljon jo ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisemiseen tulisi kiinnittää huomiota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta opiskelijat eivät uupuisi lisää. Psykologisen joustavuuden vahvistaminen tarjoaa yhden hyvän ehdotuksen uupumisen ongelman ratkaisemiseksi.
Nea Poranen
Korkeakouluopiskelijoiden uupumuksen ehkäiseminen psykologisen joustavuuden avulla
Hyvinvointia on mahdollista tukea osana yliopisto-opintoja
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia heikentävän psyykkisen oireilun on todettu olevan yleistä ja lisääntymään päin. Kehityskulku on ollut selvillä jo aikana ennen kevään 2020 poikkeustilaan siirtymistä. Kulunut vuosi on heikentänyt osan opiskelijoiden hyvinvointia entisestään.
Haasteet opiskelijoiden hyvinvoinnissa vaikuttavat herkästi opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen sekä voivat johtaa opintojen keskeyttämiseen. Opiskeluaikana alkanut oireilu voi seurata myös työelämään, joten haasteiden ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää myös yliopisto-opiskelijoiden myöhemmän työkyvyn ja hyvinvoinnin valossa.
Psykologinen joustavuus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot osana opiskelukykyä
Yliopisto on toimintaympäristö, jossa menestyminen edellyttää opiskelijalta itsesäätelyä ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Tiedonkäsittelyyn liittyvien valmiuksien lisäksi opiskelijoilta edellytetään kykyä ottaa vastuuta opintojen suunnittelusta sekä ajankäytön hallinnasta. Suunnitelmallisen opiskelun taidoissa ilmenevien haasteiden on todettu olevan yhteydessä opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin, altistavan opiskelijan stressille ja lisäävän opintoihin liittyvää uupumusriskiä.
Kognitiivisten kykyjen sekä opintoihin liittyvien suoritusten hallinnointiin liittyvien taitojen lisäksi korkeakouluopiskelu vaatii opiskelijoilta emotionaalisen itsesäätelyn taitoja. Psykologisen joustavuuden käsitteellä viitataan yksilön kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja arvojensa mukaisesti negatiivisista ajatuksista ja tunteista huolimatta. Psykologisen joustavuuden on havaittu olevan hyvinvointiin monella tavalla yhteydessä oleva tekijä. Psykologisen joustavuuden tukemisesta hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoitteisiin perustuvien interventioiden avulla on mittavaa näyttöä.
Yliopisto-opintojen yhteydessä toteutetuista hyvinvointia psykologisen joustavuuden ja suunnitelmallisen opiskelun avulla tukevien interventioiden vaikuttavuudesta on alustavaa näyttöä, mutta lisää tietoa tarvitaan.
Opintoihin integroitu verkkokurssi hyvinvointi-interventiona
’Kohti parempaa opiskelua’ on pedagogisten yliopistolehtoreiden Henna Asikaisen ja Nina Katajavuoren kehittämä opintoihin integroitu verkkokurssina toteutettava hyvinvointi-interventio, jonka tarkoituksena on edistää yliopisto-opiskelijoiden opiskelukykyä tukemalla psykologista joustavuutta ja opiskelutaitoja.
Helsingin yliopistossa vuonna 2019 syksyllä toteutetun kurssin yhteydessä koe-kontrolliasetelmalla toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten yliopisto-opiskelijoiden psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi ja stressi sekä opiskeluun liittyvä uupumus ovat yhteydessä toisiinsa ja minkälaisia muutoksia niissä havaitaan intervention jälkeen verrattuna kontrolliryhmän tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 74 yliopisto-opiskelijaa (koe-ryhmä n=38, kontrolliryhmä n=36).
Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin voi vaikuttaa
Tutkimus osoitti, että psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi, stressi, opiskeluun liittyvä uupumus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot olivat yhteydessä toisiinsa. Psykologisen joustavuuden havaittiin olevan positiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja suunnitelmallisen opiskelun taitoihin ja vastaavasti negatiivisessa stressiin ja opintoihin liittyvään uupumukseen. Tulokset vahvistivat kirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että psykologinen joustavuus on yhteydessä useisiin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin tekijöihin.
Kohti parempaa opiskelua –kurssin interventioon osallistuneiden koehenkilöiden psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi ja suunnitelmallisen opiskelun taidot lisääntyivät. Opiskelijoiden kokema stressi väheni ja opiskeluun liittyvä uupumusriski pieneni. Kontrolliryhmässä vastaavia muutoksia ei tapahtunut.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia on mahdollista tukea verkkointerventiolla yhdistämällä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvat harjoitukset suunnitelmallisen opiskelun taitojen tukemiseen. Verkkokurssimuotoisen hyvinvointi-intervention aikaansaamista yksilötasoisista sekä pitkäkestoisista muutoksista tarvitaan lisää tutkimusta.
– Kristiina Räihä
Pro gradu -tutkielma: Psykologinen joustavuus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena