Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Tutkielmassani tutkin sitä, minkälaisia representaatioita Väestöliiton tuottama Perhebarometri Mikä on minun perheeni – suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja 1997 tuottaa perheestä, parisuhteesta, vanhemmuudesta ja sukupuolesta. Perhebarometrissa tutkitaan suomalaisten käsityksiä perheestä ja oma tutkimukseni kohdentuu Perhebarometrien välittämään perheen, parisuhteen, vanhemmuuden ja sukupuolen representaatioon kyselylomakkeiden, väittämien ja tulkintojen kautta. Koska vanhemmuuteen liitetään oletus heteronormatiivisuudesta, on mielenkiintoista tutkia, kuinka vanhemmuus näyttäytyy Perhebarometrissa ja huomioidaanko siinä monimuotoisuutta. Tutkimuskysymykseni olivat:
- Minkälaisia representaatioita Perhebarometri tuottaa perheestä, parisuhteesta, vanhemmuudesta ja sukupuolesta vuosina 2007 ja 1997 tuotetun barometrin mukaan?
- Mitä representaatioissa jää sanoittamatta?
Aineiston analyysi
Käytin tarkastelussani sosiaalisen representaation käsitettä ja koska representaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa, on merkittävää tarkastella asiantuntijoiden välittämiä representaatioita, joiksi Väestöliiton Perhebarometrin katson lukeutuvan. Väestöliitolla on huomattava yhteiskunnallinen asema Suomessa ja se antaa asiantuntija-apua poliitikoille ja virkamiehille. Tutkimuksessani ymmärsin sosiaalisen representaation mielellisinä ja kielellisinä kuvauksina, toivottuna asiantilana sekä todellisuutta rakentavana puheena perheestä, parisuhteesta, vanhemmuudesta ja sukupuolesta. Tarkastelin aineistoa Riitta Jallinojan familismia ja hyvää vanhemmuutta vasten, sekä Jaana Vuoren äidinhoivan ja jaetun vanhemmuuden diskurssien kautta. Analyysi on aineistolähtöistä, jossa lähdin avoimesti tarkastelemaan, mitä aineistossa sanoitetaan ja mitä jätetään sanoittamatta.
Tulokset
Perheen merkitys ja koostumus tulkitaan Perhebarometrissa pysyneen melko samana vuosina 2007 ja 1997 ja se merkitsi suomalaisille läheisyyttä, henkistä tukea ja yhdessä olemista. Lapsiperheiden vähenemistä kaikista perheistä selitettiin niiden ikäluokkien pienentymisellä, jotka odottavat esikoistaan sekä naisten vapaaehtoisella tai tahtomattomalla lapsettomuudella. Naisten vastuuta synnyttäjinä, äiteinä ja vanhemmuutena uusinnettiin, ikään kuin he yksin ja yhtenäisenä ryhmänä olisivat vastuussa syntyvyyden nostamisesta. Naiset perustavat perheen tai ovat perustamatta, miesten osuutta lasten saantiin ei näytetä tunnustettavan väestönkehityksessä, eikä oteta huomioon, että myös mies voi valita vapaaehtoisen lapsettomuuden tai kärsiä lapsettomuudesta siinä missä nainenkin.
Parisuhteen muodolla oli suuri vaikutus perheen määrittäjänä ja hyväksyttyjä parisuhteen malleja olivat avio- ja avoliitot sekä vuoden 2007 aineistoon saadut rekisteröidyt parisuhteet. Parisuhdemalleja määritti vakituisuus ja siitä osoituksena oli asumismuoto, avioliitto tai rekisteröity parisuhde. Nämä tavat elää oli aineistossa luonnehdittu pysyviksi suhteiksi. Varsinkin avioliitolla oli asema pysyvyyden osoittajana suomalaisten mielissä.
Heteronormatiivinen vanhemmuus näyttäytyi normina, jota ei kyseenalaistettu suhteessa siihen, tekeekö se vanhemmasta hyvän tai huonon kasvattajan. Vanhemman seksuaalisuuden oletettiin vaikuttavan kykyihin kasvattaa lapsia, jos kyseessä oli samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Vanhemmuus näyttäytyi aineiston mukaan hyvänä ja oikeana tai erilaisena ja huonona, joissa korostui hetero-oletus vanhempien välisessä suhteessa sekä ydinperheen merkitys.
Sukupuolta oli Perhebarometrissa tuotu esiin kahden sukupuolen, miehen ja naisen kautta. Missään kohdassa aineistoa ei mainita sukupuolten moninaisuudesta tai sukupuolen kokemisesta muuksi, eikä aineistossa tuotu ilmi, oliko kyselyyn voinut vastata nais- ja miesvaihtoehdon rinnalla muu.
Tutkimuksestani voi olla hyötyä tarkasteltaessa asiantuntijatekstien representaatioiden vaikutuksia esimerkiksi yksilöön ja valintojen mahdollisuuksiin, hyväksyttäviin perhe- ja parisuhdemuotoihin sekä moninaisuuden näkyväksi tekemiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, minkälaiset elämisen muodot ovat esitetty hyväksyttäviksi.
Jenna Kesänen
Perheen, parisuhteen, vanhemmuuden ja sukupuolen representaatiot Perhebarometrissa