|
Metaforien ja leikin muutos psykoterapian aikana
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan metaforien ja leikin muutosta psykoterapian aikana. Lähetysmistapa on teorialähtöistä perustuen Winnicottin leikin (play) sekä true self ja false self ja kognitiiviskonstruktiivisiin sekä psykoanalyyttiseen teoriaan. Muutosta kuvataan laadullisesti yhteistoiminnallisen leikin, runollisten ”elävien” metaforien lisääntymisenä sekä true ja false selfin välisenä vuoropuheluna.
Opinnäytetyön aineistona on nuoren naisen terapiaprosessi, jossa on hieman yli vuoden aikana toteutuneet 50 terapiaistuntoa. Istuntojen muistiinpanojen ja nauhoitusten perusteella on valittu yhteensä viidestä istunnosta katkelmia, joissa on käytetty metaforista kieltä. Analyysiaineistona on käytetty litteraatioita näistä kohdista.
Ensimmäisissä katkelmissa metaforat ovat oman pääosin ongelmallisten kokemusten kuvausta sekä näihin liittyvää kehityksellisen ulottuvuuden kuvaamista. Nämä välittävät puolia asiakkaan sisäisestä kokemusmaailmasta, mutta ovat asiakkaan luomina vakiintuneen tuntuisia ja siten myös edustavat nykyisen organisoitumisen ylläpitämistä. Näissä kuitenkin uutena näyttäytyy niiden jakaminen toiselle henkilölle. Kolmannessa katkelmassa ollaan kosketuksissa tunnekokemuksiin, jotka näyttäytyvät olevan ”kuplassa” erillisinä. Kahdessa viimeisessä tämä muutos yhteistoiminnan lisääntymisessä sekä yhtisten metaforien kehittämisessä. Näissä leikin sekä runollisten metaforien läsnäolo on selvempää. Lopussa näyttäytyy myös neuvottelua true ja false selfin voimasuhteista. Leikin osalta muutosta näkyi tapahtuneen selkeästi yhteisen toiminnan lisääntymisenä ja jaettujen mielikuvien yhteisessä kehittämisessä, jossa asiakas oli myös oma-aloitteinen.
Panu Koskivirta: Metaforien ja leikin muutos psykoterapian aikana
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Minne, miten ja kenen aloitteesta? Tavoitteet avoimen integraation lyhytpsykoterapiassa
Psykoterapia on tavoitteellista toimintaa, ja lyhytpsykoterapiassa tavoitesuuntautuneisuuden merkitys korostuu. Avoimen integraation työotetta koskevassa kirjallisuudessa lyhytpsykoterapian tavoitteiden asettamista ei ole kuitenkaan käsitelty. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen niitä tavoitteen asetteluun liittyviä kysymyksiä, joita avoimen integraation työotteen yhdistyminen aikarajoitteisuuteen tuottaa. Opinnäytetyön aineistona ovat äänitallenteet ja muistiinpanot yhdestä neljäntoista käynnin koulutuspsykoterapiaprosessista. Aineiston analyysissä tarkastelen aineistolähtöisesti 1) millaisia tavoitteisiin liittyviä aloitteita terapeutti ja asiakas tekevät, 2) miten tavoitteesta neuvotellaan ja 3) miten hoidolle asetettu tavoite tai tavoitteet elävät terapiaprosessin aikana. Tutkimuksen löydökset havainnollistavat tavoitteenasettelua monipolvisena ja jännitteisenä prosessina. Terapeutin tavoitetta koskevat aloitteet olivat ristiriitaisia, ja niiden pyrkimyksenä oli toisaalta rakentaa varhain ja jatkuvasti tavoitetta koskevaa yhteisymmärrystä ja toisaalta luoda vapautta liian varhaisesta lukitusta tavoitteesta. Myös asiakas teki sekä tavoitteen asettamiseen pyrkiviä että liian tavoitekeskeiseltä työtavalta suojautuvia aloitteita. Terapiaprosessia luonnehti toistuva neuvottelu sekä tavoitteista että työtavoista, joita koskien esillä oli myös jännitteitä. Terapiaprosessin jälkikäteinen tarkastelu havainnollistaa, miten tavoitteita syntyi, asetettiin ja sanoitettiin uudelleen käynneillä 1-10 ja toisaalta todettiin saavutetuiksi käynneillä 5-14. Tapauksen ja aiemman kirjallisuuden valossa pohdin, miten tutkimustieto voi auttaa jäsentämään avoimen integraation työotteeseen pyrkivän psykoterapeutin tavoitteita koskevaa työskentelyä lyhytpsykoterapian kontekstissa.
Selma Gaily-Luoma: Minne, miten ja kenen aloitteesta? Tavoitteet avoimen integraation lyhytpsykoterapiassa
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Terapiasuhde ja transferenssi pakolaistaustaisen asiakkaan psykoterapiassa
Tässä työssä tarkasteltiin terapiasuhteen erityispiirteitä pakolaistaustaisen asiakkaan psykoterapiassa Gelson (2014) kolmikantamallin sekä relationaalisen transferenssin käsitteiden kautta. Lähtökohtana oli, että traumatisaatio, haavoittuva asema sekä sosiokulttuurisen kontekstin ja narratiivin erilaisuus tuovat oman erityisen laatunsa terapiasuhteeseen. Relationaalinen näkemys transferenssiin ja sosiokulttuuristen ilmiöiden tiedostaminen tukivat tässä tapauksessa terapiasuhteen ulottuvuuksien tasapainottumista. Todellinen suhde ja allianssi vahvistuivat, alkuvaiheen vahva transferenssitoisto laantui. Tulkkaukseen liittyvät yksilölliset merkitykset nousivat esiin sen myötä kun tulkkauksesta luovuttiin. Transferenssiin kuuluvat yksilölliset ja kulttuuriset vastavuoroiset oletukset tulivat tietoisemmiksi, samoin suhteessa elävä vallan epäsymmetria.
Marleena Marttio: Terapiasuhde ja transferenssi pakolaistaustaisen asiakkaan psykoterapiassa
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
”En halua pelätä sua”: Traumatisoituneen asiakkaan muutosprosessi lyhytkestoisessa tunnekeskeisessä hoidossa
Äiti-lapsi suhde on yksi keskeisimmistä ja monimutkaisimmista suhteista ihmiselämän aikana. Kun trauma tapahtuu niin läheisessä kiintymyssuhteessa, jonka tarkoitus on tarjota hoivaa ja suojaa, se on erityisen vahingoittava. Tässä opinnäytetyössä käsitellään traumatisoituneen asiakkaan muutosprosessia lyhytkestoisessa tunnefokusoidussa terapiassa. Tunnefokusoidussa terapiassa traumamuistojen emotionaalista käsittelemistä pidetään terapeuttisen allianssin lisäksi keskeisenä muutosmekanismina. Noin seitsemän vuoden iässä asiakas oli tullut äidin fyysisen väkivallan kohteeksi ja oli todistanut muihin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Terapian alkaessa asiakas ei ollut yhteydessä äitiinsä ja toivoi käsittelevänsä äitisuhdettaan loppuun.
Prosessiin sisältyi 14 istuntoa, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin kahdeksan istuntoa. Hoidon analyysin keskeiseksi malliksi valikoitui tunnefokusoitunut terapia interpersoonalliseen traumaan (EFTT-malli, Paivio & Kunzle, 2007). Terapian alkuvaiheessa keskityttiin allianssin rakentumiseen ja siihen kuului keskustelu tunteista ja niiden yhdistäminen keholliseen kokemukseen. Tämä oli välttämätön osa terapiaprosessia ja mahdollisti kivuliaiden tunteiden käsittelyä seuraavassa vaiheessa. Äitisuhdetta käsiteltiin intensiivisimmin keskivaiheessa käyttäen tunnekeskeistä työstämistä, myötäelävää vastaanottoa ja tutkimista sekä lopulta myös kuvitteellisen vastuuttamisen -tekniikkaa. Loppuvaiheessa asiakas reflektoi omaa prosessiaan äidille kirjoitetun kirjeen ja terapeutin kanssa käydyn keskustelun avulla.
Terapiaprosessi osoitti, että lyhytkestoinen terapia voi tietyin edellytyksin olla riittävä interventio vakavasti traumatisoituneen asiakkaan kanssa. EFTT-malli osoittautui hyvin toimivaksi menetelmäksi kuvattuun terapiaprosessiin huomioiden kuitenkin, että muutos mahdollistui ennen kaikkea hyvän ja kannattelevan terapeuttisen allianssin kautta.
Stela Salminen: ”En halua pelätä sua”: Traumatisoituneen asiakkaan muutosprosessi lyhytkestoisessa tunnekeskeisessä hoidossa
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2020-2023
Koulutusterapiassa tapahtuvan muutosprosessin tarkastelu Innovatiiviset hetket- muutosmallin avulla
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Innovatiiviset hetket -muutosmallin avulla integratiivisen psykoterapian koulutushoidon muutosprosessia. Tarkasteltu koulutuspsykoterapiaprosessi oli kestoltaan kaksi ja puoli vuotta, hoidon alusta hoidon loppupuoliskolle. Innovatiiviset hetket -muutosmallissa havainnoidaan asiakkaan kerrontaa asiakkaan ongelmallisesta kokemuksesta. Tätä tarkastellaan innovatiivisten hetkien kautta. Tässä työssä tarkastellaan sekä asiakkaan kerrontaa että terapeutin puhetapaa, ja sen sisällöllistä muutosta työskentelyn aikana.
Asiakas oli hoitoon tullessaan masentunut ja ajoittain itsetuhoinen. Asiakkaan ongelmallinen kokemus kuvautuu työskentelyssä omien tunteiden ja kokemusten arvottomuutena. Tämä näkyi työskentelyn alussa vahvana omien tunteiden välttelynä tai sivuuttamisena. Terapeutin puheenvuorot olivat empaattisia kuvauksia ja lyhyitä. Hoitoprosessin aikana asiakkaan oman kerronta tunnekokemuksesta laajeni. Hän alkoi nähdä omien tunnekokemusten merkityksen ja oma itsearvostus itseään kohtaan kasvoi. Terapeutti pystyi haastamaan ja laajentamaan asiakkaan reflektiota allianssin vahvistuessa. Asiakkaan kerronnasta on poimittavissa IM-mallin mukaisia Innovatiivisia hetkiä, jotka todentavat asiakkaan puheenmuutosta. Innovatiiviset hetket -muutosmalli voi toimia hyödyllisenä välineenä työskentelyprosessin kuvaamisessa kliinisessä työssä.
Pauliina Nieminen: Koulutusterapiassa tapahtuvan muutosprosessin tarkastelu Innovatiiviset hetket- muutosmallin avulla
Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2020-2023.
Häpeän sedimentit – kroonisen häpeän eri kerrosten avautuminen asiakkaan terapiaprosessissa
Opinnäytetyöni aiheena on krooninen eli koko minuuteen kietoutunut lamaannuttava häpeä relationaalisen teorian ja objektisuhdeteorian näkökulmasta. Tutkin, miten asiakkaan suhde krooniseen häpeään näyttäytyy koulutushoitoprosessissa. Aineiston analyysissa pyrin objektisuhdeteorian avulla tunnistamaan asiakkaan kerronnassa, minkälaisia sisäisiä asetelmia kroonisen häpeään liittyy. Pyrin lisäksi tutkimaan Stilesin assimilaatiomallin avulla, missä määrin näiden krooniseen häpeään linkittyvien objektisuhdeasetelmien integroiminen osaksi asiakkaan itsekokemusta on mahdollista ja lisääntyykö se terapian ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Aineistosta löytyi seuraavia terapiaprosessin aikana tavoitettuja krooniseen häpeään linkittyviä sisäistyneitä objektisuhdeasetelmia: 1) kriittinen toinen suhteessa huonommuutta ja riittämättömyyttä tuntevaan itseen, 2) rankaiseva tai häpäisevä toinen suhteessa vialliseksi, pahaksi tai arvottomaksi koettuun itseen, sekä 3) dysreguloiva toinen suhteessa disintegroituneeseen, ei-rakastettavaksi koettuun itseen. Asiakkaan itseymmärrys lisääntyi sisäisten asetelmien tullessa torjutusta tai orastavasti tiedostetusta integroidummaksi osaksi muuta minuutta. Lisäksi häpeää herättävä esillä oloa tai välittämistä kaipaava itse kuvautui terapian alussa torjuttuna mutta tuli terapian edetessä enenevästi tunnistetuksi. Häpeä kuvautui moniulotteisena ilmiönä, jonka eri kerrosten tunnistaminen terapiassa eteni vaiheittain: kokemus itsestä huonommuutta tuntevana suhteessa kriittiseen sisäiseen toiseen oli helpommin tavoitettavissa kuin kokemus itsestä ei-välittämisen arvoisena suhteessa dysreguloivaan toiseen. Ydinhäpeän ympärillä itsekokemus vaikutti relationaalisen teorian mukaisesti muuntuvan disintegroituneemmaksi.
Maari Kivioja: Häpeän sedimentit – kroonisen häpeän eri kerrosten avautuminen asiakkaan terapiaprosessissa
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Irti päästäminen siitä, mikä on jo menetetty – Moraalinen defenssi emotionaalisena skeemana
Moraalisen defenssin ja emotionaalisen skeeman välisiä teoreettisia kytköksiä ei ole aikaisemmin tarkasteltu. Tämän opinnäytetyön tavoitteina on rakentaa tarkempaa käsitteellistä integraatiota käsitteiden välille, ymmärtää moraalisen defenssin sitkeyttä ja tarkastella miten koulutuspotilaani terapiassa havaittu
moraalisen defenssin purkautuminen käsitteellistyy emotionaalisen skeeman uudelleen muotoutumisena. Aineistona on kertaviikkoisena toteutetun koulutushoidon kahden ensimmäisen vuoden käynnit.
Tulokset osoittavat, että moraalinen defenssi voidaan kuvata toistuvan torjutuksi tulemisen tuottamana emotionaalisena skeemana, joka myöhemmissä elämänvaiheissa aktivoituu reaktiona uudelleen torjuntaan. Emotionaaliseksi skeemaksi jäsennettynä moraalisessa defenssissä adaptiivinen aggressio torjutaan ja tilaa ottavat sekundaariset maladaptiiviset häpeän ja syyllisyyden tunteet. Primaari adaptiivinen aggressio ei integroidu osaksi tiedostavaa mieltä, koska se on liian uhkaavaa yhteydelle objektiin ja aktivoi tuhoutumisen pelkoa. Tulokset osoittavat, että moraalisen defenssin sitkeys liittyy siihen, että se palvelee monia psykologisia ydintarpeita, kuten hallinnan, toimijuuden ja turvallisuuden kokemista. Terapiassa moraalisen defenssin purkautuminen toteutui yhtenäisesti emotionaalisen skeeman uudelleen muotoutumisen kanssa. Muutos vaati vahvaa sisäistä fokusointia uhkaavimpiin tunteisiin, kuten aggressioon ja rikkinäisyyteen, sekä fuusioitumisen ja erillisyyden tarpeiden välisen ambivalenssin sietämistä. Muutosta tuki terapeutin kyky säilöä potilaan tunteita ja kutsua häntä aktiivisesti yhteiseen havainnointiin ja symbolointiin. Moraalisen defenssin käsitteellistäminen emotionaalisena skeemana avaa täydentävää ja käytännönläheistä tulokulmaa muutostyöskentelyn tueksi.
Sara Nurminen: Irti päästäminen siitä, mikä on jo menetetty – Moraalinen defenssi emotionaalisena skeemana
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa
| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tarkastelen opinnäytetyössäni masentuneen asiakkaan toimijuuden muutosta analysoimalla asiakkaan asemoitumista toimijaksi hänen puhuessaan ihmissuhteistaan. Teoreettisena näkökulmana työssäni on toimijuuden viiden aspektin malli (Seilonen & Wahlström, 2021). Spesifimmin keskityn työssäni tutkimaan asiakkaan toimijuuden muutosta relationaalisuuden aspektin näkökulmasta. Relationaalisuus viittaa intersubjektiivisuuteen ja ihmisen kykyyn havaita ja ajatella itse ja muut ihmiset itsenäisinä psyykkisinä toimijoina. Analyysini pohjalta osoitan, kuinka asiakkaan toimijuus muuttui terapian aikana. Asiakas siirtyi toimijuusesityksissään objektipositiosta havaitsijaposition kautta subjektipositioon. Asiakkaan asemoituminen vahvempana relationaalisena toimijana ilmeni kuvauksissa, joissa asiakas esitti itsensä toimijana, joka ei enää uhraudu tai alistu muiden mielipiteille. Hänen intersubjektiivisessa asemoitumisessaan tapahtui muutos. Myös reflektiivisyys oman toimijuuden suhteen lisääntyi ja hän esitti itsensä intentionaalisena toimijana ihmissuhteissaan. Sami Somiska: Relationaalisen toimijuuden muutos psykoterapiaprosessissa Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023
|
Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan assimilaatiomallin avulla, miten psykoterapian aikana asiakkaan ongelmallinen kokemus muuttui prosessin eri vaiheissa. Tarkasteluun otettu ongelmallinen kokemus oli asiakkaan vanhempien alkoholinkäytön aiheuttama ahdistuneisuus. Muutosvaiheet luokiteltiin kahdeksanportaisella APES-asteikolla (Assimilation of problematic experiences scale). Asiakkaan psyykkistä hyvinvointia seurattiin myös toistomittauksin CORE-OM-itsearvioinnilla ja näitä mittaustuloksia rinnastettiin assimilaation etenemiseen.
Opinnäytetyön aineistona on nuoren aikuisen terapiaprosessi, joka pitää sisällään vähän yli kahden vuoden aikana toteutuneet 85 terapiaistuntoa. Istuntojen nauhoitusten ja terapeutin muistiinpanojen pohjalta valikoitiin lopulliseen aineistoon litteroituja otteita istunnoilta, joissa psyykkinen muutosprosessi suhteessa ongelmalliseen kokemukseen näyttäytyy.
Asiakkaan ongelmallinen kokemus assimiloitui osaksi vallitsevaa ääniyhteisöä terapian edetessä ja assimilaation taso nousi siten, että terapia osoittautui tulokselliseksi. Terapian alkuvaiheessa ongelmallinen kokemus oli torjuttu, epämääräinen ja välttelyä oli paljon (APES-tasot 0–2). Terapian keskivaiheen näytteissä ongelmallinen kokemus on määritelty, työstettävissä ja eri äänten kuuluminen mahdollistuu (APES-taso 3–4). Terapian loppuvaiheessa ollaan APES-tasolla 4–5, jossa asiakkaan havainnointi on laajentunut, kokemus siitä, että hän voi itse vaikuttaa elämäänsä on lisääntynyt ja kerronnassa kuuluu ratkaisuyrityksiä ja helpotusta.
Asiakkaan psyykkinen hyvinvointi laski CORE-OM-mittausten kliinisissä pisteissä alkumittaukseen verrattuna terapian ensimmäisen puolen vuoden kohdalla mitattuna ja laski alle lähtötason vasta 18 kk kohdalla. Terapian päättyessä psyykkisen hyvinvoinnin itsearviossa asiakas oli lähes oireeton.
Mirja Färkkilä-Järvinen: ”Boxia avaamassa” –
Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna
Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023