Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance
The most important repository of mathematical and physical sciences already contains 1.6 million e-prints. arXiv provides a platform for sharing e-prints openly for peer review. Over the years arXiv has grown into a giant, encouraging the birth of similar repositories in other scientific fields. This has been a challenge for arXiv maintenance, both in the technical and administrative sense. In this article, bibliometrics expert Eva Isaksson describes arXiv history, development and challenges.
Jatka lukemista ”Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance”
Suuren suosion haasteet – arXivin kasvavat käyttömäärät vaativat ylläpidon päivittämistä
Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa
Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.
Open Science Fiction? Virpi Hämeen-Anttila ja Matti Myllykoski kirjoittivat avoimesta tieteestä fiktion vapauksin
Science fiction on tuttu kirjallisuudenlaji, mutta millaista voisi olla avoimen tieteen fiktio, open science fiction? Miten avoimen tieteen teemaa voisi käsitellä fiktiivisen kerronnan keinoin? Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja tutkija ja johtava tietoasiantuntija Matti Myllykoski kokeilivat, millaisiin kuvitteellisiin skenaarioihin avoin tiede taipuu. Tässä haastattelussa he kertovat fiktiokirjoitustensa taustoista ja vaikuttimista. Hämeen-Anttilan ja Myllykosken fiktiotekstit julkaistaan Think Open -blogissa.
Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla
Teologian tutkija ja tietoasiantuntija Matti Myllykoski vie lukijan baariin ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Open access puolen kilon punttisalilla. Tekstin teemat liittyvät mm. tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin, avoimen julkaisemisen toteuttamistapoihin ja yliopistojen rooliin julkaisemisessa. Myllykosken mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.
Jatka lukemista ”Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla”
Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin
Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila testaa avoimuuden rajoja ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Avoin ja avoin. Tekstin teemat liittyvät mm. avoimuuden ja vastuullisuuden väliseen jännitteeseen, hämäriin kustantajiin, tiedepolitiikkaan ja tutkijoiden osallistumiseen heitä koskevissa asioissa. Hämeen-Anttilan mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.
Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 8.12.2021]
Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [This article was updated in December 8, 2021.]
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”