Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
The IT Center released the University’s new open-source code principles at the end of 2022. This article answers questions about what open-source code principles and openness mean, to whom the principles apply and where you can find more detailed guidance and information on their application.
Jatka lukemista ”The University’s open-source code principles support transparent software development”
Have you already lost track of what has been written in the University of Helsinki’s Think Open blog in recent months? Don’t worry, the concise summary below will guide you to the topics of open science from October 2022 to January 2023.
Oletko pudonnut kärryiltä, mistä Helsingin yliopiston avoimen tieteen Think Open -blogissa on viime kuukaudet kirjoiteltu? Eipä hätää, alla oleva tiivis yhteenveto johdattaa sinut avoimen tieteen aiheisiin loppusyksyllä 2022 ja alkuvuonna 2023.
Jatka lukemista ”Syksystä jouluun, ja vuodenvaihteen yli – yhteenveto blogiartikkeleista”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen kolmas ja viimeinen osa tarjoaa kiinnostavimpia uutisia ja lukuvinkkejä vuodelta 2022. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa avoimen julkaisemisen kokonaiskustannusten kartoitus, Helsingin yliopiston avoimen tieteen avaukset ja viittausdatan avautuminen. Lukusuosituksista löytyy datan avoimuutta eri muodoissaan sekä asiaa kansalaistieteestä – yksi kuunteluvinkkikin tarjotaan. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat).
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: uutiset ja lukusuositukset”
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
In recent years, open science has progressed in leaps and bounds in both Finland and other countries. In autumn 2022, the University of Helsinki set up an open science coordination group, with representatives from every campus as well as research management and services. The group is tasked with coordinating the development of open science and teaching at the University. In this blog post, the group’s members discuss the work ahead and the related challenges.
Jatka lukemista ”The University of Helsinki has set up a coordination group for open science”
”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.
Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”
Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
Nykyinen meritoitumisjärjestelmä ei juuri palkitse tutkimusaineistojen tuottajia. Voisiko ratkaisuna olla tutkimusaineistojen nostaminen samanlaiseksi mittariksi kuin mitä tutkimusjulkaisut ovat, kuten kansallisessa avoimen tieteen seurannassa parasta aikaa pohditaan. Mutta miten tutkimusaineistoja lasketaan? Ja mikä oikeastaan lasketaan tutkimusaineistoksi? Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, mitä tutkimusaineistot ovat ja miksi niitä on vaikea mitata. Samalla esitetään vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimusaineistojen tuottamista ja lisätä niiden arvoa tieteellisen työn tuotoksena.
Jatka lukemista ”Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?”
Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.
Jatka lukemista ”Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä”
Helsingin yliopisto