Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
Support for self-archiving from the library
Helsinki University Library supports self-archiving and open access publishing with its services: information service, training sessions, reminders about self-archiving, TUHAT checking and self-archiving depositing service. This article presents self-archiving and the work and services of the library’s open access team. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Support for self-archiving from the library”
Kirjastosta tukea rinnakkaistallennukseen
Helsingin yliopiston kirjasto tarjoaa monenlaista tukea rinnakkaistallennukseen: neuvontaa ja koulutusta, muistutusviestejä, rinnakkaistallennuspalvelun sekä TUHAT-tietojen tallennuksen ja tarkistuksen. Tässä jutussa kuvataan tarkemmin OA-tiimin toimintaa ja palveluita. Kirjoitus on viides osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa
Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.
What’s the problem with data – an overview of Data Support’s frequently asked topics
University of Helsinki Data Support, a network of experts ranging from library staff to lawyers, helps researchers all year long via a service address datasupport@helsinki.fi. To be able to develop services, Data Support investigated what are the most frequently asked topics in the service email by researchers. Along with data management plan commenting service, most questions asked by the researchers handled sensitive data management as well as storing solutions.
”FAIR-periaatteet avain sille, että päästään eteenpäin” – Karoliinisen Instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos korostaa datan merkitystä avoimessa tieteessä
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance
The most important repository of mathematical and physical sciences already contains 1.6 million e-prints. arXiv provides a platform for sharing e-prints openly for peer review. Over the years arXiv has grown into a giant, encouraging the birth of similar repositories in other scientific fields. This has been a challenge for arXiv maintenance, both in the technical and administrative sense. In this article, bibliometrics expert Eva Isaksson describes arXiv history, development and challenges.
Jatka lukemista ”Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance”
Suuren suosion haasteet – arXivin kasvavat käyttömäärät vaativat ylläpidon päivittämistä
Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa
Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.