Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Helsingin yliopiston julkaisupalvelu Helda Open Books tarjoaa nopean ja maksuttoman tavan julkaista kurssi- ja oppikirjoja avoimesti. Opetuksessa käytettyjen teosten avoimuutta on hyvä miettiä juuri nyt, kun uusi opetussuunnitelma vuosille 2023–2026 on tulossa käyttöön.
Jatka lukemista ”Kurssikirjat avoimeksi Helda Open Booksin kautta – ideat esiin!”
University of Helsinki’s publication service offers a fast and free of charge option to publish textbooks openly. Right now is a good time to think about the openness of the textbooks, as the new curriculum for 2023–2026 is being prepared.
Jatka lukemista ”Open access textbooks through Helda Open Books – bring out your ideas!”
Tähän päivittyvään blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2023 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä uutinen ja HOB-julkaisemista taustoittava blogiartikkeli.[Artikkelia on päivitetty 12.12.2023.]
Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 60 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”
This up-to-date blog post lists all open textbooks published in Helda Open Books during 2019–2023. Among the faculties, the most active HOB publishers have been the Faculty of Social Sciences, the Faculty of Arts, the Faculty of Theology and the Faculty of Educational Sciences. If you are considering the open access publishing of a textbook, read the blog post about HOB publishing. [This article was updated in December 12, 2023.]
Jatka lukemista ”More than 60 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!”
Altmetriikka tarkoittaa tutkimusjulkaisujen vaikuttavuuden arvioimista mittaamalla julkaisujen näkyvyyttä verkossa eli tyypillisesti erityisesti verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Monelle tutkijalle altmetriikka näyttäytyy lähinnä pienenä värikkäänä pallerona oman yliopiston julkaisutietokannassa. Mutta voisiko siitä olla myös vuorovaikutuksen apuvälineeksi?
Lyhyt katsaus Helsingin yliopiston Think Open -blogin sisältöihin helmikuussa. Aiheita olivat muun muassa tutkimusdata eri näkökulmista, tiedeinstituuttien tutkijoiden asema avoimessa tieteessä, avoin opetus ja avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut.
A brief overview of the articles published in University of Helsinki’s Think Open blog in February. Themes vary from research data and sensitive data to open education and article processing charges (APCs).
Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat kohtaavat tämän tästä tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden ylläpitäminen edellyttää tutuista rutiineista poikkeamista. Tietokoneen tai laitteen malli voi olla yliopistoympäristössä ainutlaatuinen tai sen käyttötapa saattaa kaivata sekä tavanomaista huolellisempaa tietoturvaa että laitteen helppoa käytettävyyttä opiskelijoille ja vieraileville tutkijoille. Tässä jutussa tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Sebastian Porceddu kertoo, millaisia asioita laboratorioympäristöjen IT-hankinnoissa on hyvä ottaa huomioon.
Jatka lukemista ”Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja”
”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”
Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.
Helsingin yliopisto