Helsingin yliopisto
”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.
Tietoturvan ajankohtaiskatsaus: Turvallisuusympäristön muutos ja korkeakoulujen tietoturva
Maailmalla herättiin uudenlaiseen turvallisuustilanteeseen tänä vuonna, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota on kybermaailmassa laajentunut myös Ukrainan rajojen ulkopuolelle, ja Venäjä on toteuttanut lisääntyvissä määrin erilaisia kyberhyökkäyksiä Ukrainaa tukeviin maihin. Suomalaisella korkeakoulukentällä tietoturvauhkien lisääntymistä ei ole vielä merkittävästi havaittu, mutta tänäkin syksynä Helsingin yliopiston sähköpostilaatikot ovat saaneet osansa tietojenkalasteluhyökkäyksistä ja huijausyrityksistä. Tässä tietoturvan ajankohtaiskatsauksessa tarkastellaan turvallisuusympäristön muutosta korkeakoulujen näkökulmasta ja tarjotaan ohjeita sekä vinkkejä tietoturvan edistämiseen niin töissä kuin vapaa-ajalla.
”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta
Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.
Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”
Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena
Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.
Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa
”Tärkeintä on selvittää ensin itselleen, minkä tyyppistä kansalaistiedehanketta on suunnittelemassa, mitä kansalaistieteellä tavoitellaan ja mitä sen toteuttaminen edellyttää”, tutkija Minna Santaoja toteaa. Omassa tutkimuksessaan luontoharrastusta, luontotietokäytäntöjä ja kansalaistiedettä tarkastellut Santaoja nostaa blogiartikkelissa esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kansalaistieteen keskeisiin teemoihin niin kansalaisten osallistumisen kuin tieteellisen tutkimuksen toteutuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansalaistieteen näkökulma on esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2022 klo 13–15.
Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä
Mitä digitaalisesta ajasta jää jäljelle tuleville sukupolville? Mitä tiedämme nykyajasta sadan tai parin sadan vuoden päästä? Aleksi Peura nostaa kirjoitussarjansa kuudennessa osassa esiin pitkäaikaissäilytyksen (PAS) visaisia kysymyksiä, joista vähäisimpiä ei ole tulevaisuuden ennustaminen. Vaikka PAS-kysymykset, kuten mitä nykyajasta kannattaa säilyttää tai miten se tehdään, ovat valtavia, niihin on mahdollista valmistautua – erityisesti datanhallintaa suunnittelemalla. Tavoite on kuitenkin kirkas, kuten Aleksi Peura toteaa: ”PAS:n tehtävänä on toimia muistinamme.”
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä”
Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli
Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.
Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”
Open Science blog overview: August/September 2022
The topics of the Think Open blog in August and September 2022 were related to the early history of open science in the 1980s and 1990s and the DMP summer of 2022 – the blog also published half-year summaries of the open science news 2022.
Jatka lukemista ”Open Science blog overview: August/September 2022”
Avoimen tieteen blogikatsaus: Elo–syyskuu 2022
Avoimen tieteen Think Open -blogin aiheet elo–syyskuussa liittyivät avoimen tieteen varhaisvaiheisiin 1900-luvun lopulla ja kesän DMP-tarkistuksiin. Blogissa julkaistiin myös yhteenvedot alkuvuoden avoimen tieteen uutisista.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen blogikatsaus: Elo–syyskuu 2022”
Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.