Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
The background work included in open access fees (APCs) ranges from negotiating contracts to processing and advising researchers on funding requests and monitoring fees. In a large research-intensive university like the University of Helsinki, the workload associated with APCs is not insignificant. The goal of the library is to streamline administrative practices and free up researcher time from the payment process.
Jatka lukemista ”What work is involved in author fees at the library?”
Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.
Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…
Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.
Tiedejulkaiseminen ja sen avoimuus on nostanut ajoittain kiivaitakin keskusteluaaltoja viimeisen vuoden aikana, kun rahoittajat ovat julkaisseet Plan S -vaatimuksensa, Suomessa on luonnosteltu kansallisen avoimen julkaisemisen strategiaa ja FinELib-konsortio on tiedottanut Taylor & Francis-neuvottelujen katkeamisesta. Miksi tiedejulkaiseminen on murroksessa, mihin muutoksella pyritään ja miksi siirtymävaihe kestää?
Avoin tiede eri teemoineen mietityttää niin tutkijoita kuin ketä tahansa aihepiiristä kiinnostunutta. Vain harva ehtii laajemmin ja syvällisemmin perehtyä avoimen tieteen kysymyksiin. Yksi harvoista on Mikael Laakso, joka on jo kymmenen vuoden ajan seurannut avoimen tieteen kehitystä sekä tutkijana että asiantuntijana. Laakson erikoisalana on avoin julkaiseminen ja siihen liittyvät rahavirrat. Tässä artikkelissa Laakso kertoo näkemyksiään ajankohtaisista puheenaiheista, kuten Plan S -suunnitelmasta, kirjoittajamaksuista sekä lehtipaketteihin liittyvistä sopimusneuvotteluista.
Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.
Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.
Helsingin yliopisto