”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?

Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.

Jatka lukemista ”Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?”

Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä

Vuonna 2014 perustettu Language Science Press julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja kielitieteiden alalta. Helsingin yliopiston kirjasto on tukenut avointa kielitieteellistä kustantamista kustantamon kautta vuodesta 2018, ja on mukana myös seuraavalla kolmivuotiskaudella. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälinen yhteistyö avoimessa julkaisemisessa näkyy myös kustannuksissa, jotka ovat alhaisemmat kuin kaupallisilla tiedekustantajilla.

Jatka lukemista ”Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä”

Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän

”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”

Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä

Avoimuus ei ole vain avaamista ja läpinäkyvyyttä, vaan todellinen vaikuttavuus vaatii myös aktiivista ja suunnitelmallista viestintää, jotta tutkimustieto päätyy oikeiden tahojen luettavaksi. Ilman aktiivista viestintää avoin tiede on kuin vanha vitsi viraston avoimuudesta: laitetaan pdf-dokumentit sinne jonnekin saataville, jos joku vaikka sattuisi niitä tarvitsemaan. Aidosti avoin tiede on osallistuvaa, vuorovaikutteista ja aktiivisesti viestivää — vain siten tutkimustieto saadaan oikeasti käyttöön.

Jatka lukemista ”Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla

Teologian tutkija ja tietoasiantuntija Matti Myllykoski vie lukijan baariin ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Open access puolen kilon punttisalilla. Tekstin teemat liittyvät mm. tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin, avoimen julkaisemisen toteuttamistapoihin ja yliopistojen rooliin julkaisemisessa. Myllykosken mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.

Jatka lukemista ”Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla”

Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?

Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.

Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”

Uusi avoin tiedekustantamo kilpailee hyvällä palvelulla ja tehokkaalla levityksellä – ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyvät tänä vuonna

Helsingin yliopiston avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) on hionut julkaisu- ja palveluprosessejaan ja valmistautuu julkaisemaan ensimmäiset kirjansa. Suuren kysynnän vuoksi HUP julkaisee tulevaisuudessa myös tieteellisiä lehtiä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kustantamo pyrkii erottautumaan palvelulla, joka antaa tutkijalle edellytykset laadukkaisiin julkaisuihin ja tehokkaaseen levitykseen.

Jatka lukemista ”Uusi avoin tiedekustantamo kilpailee hyvällä palvelulla ja tehokkaalla levityksellä – ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyvät tänä vuonna”