Sukupuolen vaikutus opiskelualan valintaan on ollut esillä jo pitkään eri tutkimuksien yhteydessä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisilla työmarkkinoilla on hyvin voimakas sukupuolten välinen eriytyminen ammateissa. On huomattu, että naiset hakeutuvat huomattavasti miehiä useammin lastenhoidon, koulutuksen, terveyden sekä sosiaalihuollon aloille. Miehet sen sijaan hakeutuvat usein tekniikan ja liikenteen koulutusaloille. Voidaksemme ymmärtää työmarkkinoilla havaittavissa olevaa sukupuolten välistä epätasapainoa, tulee meidän kääntää katseemme koulutukseen ja tutkia siellä vallitsevaa sukupuolieroa.
Tutkielmassani halusinkin keskittyä siihen, miten peruskoulun yläasteen oppikirjoissa esitetään sukupuolta. Tutkin oppikirjojen kuvissa ja teksteissä esiintyviä maskuliinisten ja feminiinisten hahmojen määriä sekä ominaisuuksia ja rooleja, joita hahmoille annetaan. Tätä kautta lähdin pohtimaan pitävätkö yläasteen oppikirjat kuvien ja tekstien perusteella yllä koulutuksessa havaittavissa olevaa sukupuolista jakautuneisuutta. Lisäksi vertailin tutkimuksessani digitaalisten oppikirjojen ja painettujen oppikirjojen eroa sukupuolen esittämisen tavassa, koska digitaaliset oppikirjat ovat viime vuosina yleistyneet.
Aikaisempien oppikirjatutkimusten lisäksi taustana tutkimukselleni oli myös se, että hallituksen tasa-arvo-ohjelman loppuraportissa vuonna 2008-2011 on maininta, jonka mukaan opetusministeriön on varmistettava yhdessä kustannusyhtiöiden kanssa, etteivät oppimateriaalit pidä yllä stereotyyppisiä käsityksiä tytöistä ja pojista, miehistä ja naisista. Hallituksen tavoite vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvotietoisuutta on myös mainittuna hallituksen uusimmassa tasa-arvo-ohjelmassa 2016-2019. Onkin siis kiinnostavaa tutkia, ovatko erilaiset viralliset suositukset saaneet muutosta aikaiseksi.
Tutkimukseni toteutus
Tutkimusaineistona minulla oli 12 yläasteen oppikirjaa; kuusi matematiikan kirjaa ja kuusi äidinkielen kirjaa. Oppikirjat olivat kahdelta eri kustantajalta ja toisen kustantajan kirjat olivat täysin digitaalisia. Valitsin juuri matematiikan ja äidinkielen oppikirjat, koska näiden oppiaineiden tuntimäärät ovat peruskoulussa suurimmat. Näiden oppiaineiden on myös aikaisempien tutkimusten perusteella todettu olevan sukupuolittuneita. Laskin jokaisen oppikirjan kuvissa ja teksteissä esiintyvät miespuoliset sekä naispuoliset hahmot sekä hahmot, joiden sukupuolta ei pysty kuvan tai tekstin perusteella selvittämään. Liitin löytämäni hahmot aikaisemmissakin tutkimuksissa käytettyihin kategorioihin: maskuliiniset, feminiiniset sekä neutraalit hahmot. Analysoin aineistoa teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimukseni tulokset
Tutkimustulosten perusteella oppikirjojen kuvissa sekä teksteissä esiintyi keskimäärin enemmän maskuliinisia hahmoja kuin feminiinisiä hahmoja. Tutkittavissa oppikirjoissa oli havaittavissa pyrkimystä perinteisiä stereotypioita rikkoviin rooleihin. Tämä näkyi kuitenkin vain feminiinisten hahmojen kohdalla, joille oli jonkin verran annettu perinteisiä maskuliinisia ammattirooleja. Pääasiassa kuitenkin maskuliinisille ja feminiinisille hahmoille oli teksteissä ja kuvissa annettu perinteisen sukupuolen mukaisia ominaisuuksia sekä ammatteja. Oppikirjoissa sukupuolta esitetään siis edelleen hyvin perinteisesti sekä myös synnynnäisenä olemuksellisena ilmiönä. Sukupuolten tasa-arvoa käsiteltiin yhdessä oppikirjassa ja muuten tarkasteleminen jätettiin kokonaan joko opettajan tai oppilaan omalle vastuulle. Sukupuolen moninaisuutta ei oppikirjoissa tarkasteltu ollenkaan.
Lopuksi
Naiset ovat 2000-luvun aikana monipuolistaneet miehiä enemmän koulutus- ja ammatinvalintojaan ja naisten määrä onkin lisääntynyt perinteisillä miesten aloilla. Sen sijaan miehet tekevän selkeästi edelleen hyvin perinteisiä koulutusvalintoja ja pysyttelevät miesvaltaisilla aloilla. Miesten liikkumista naisvaltaisille aloille ei siis ole juurikaan tapahtunut ja sukupuolitasapainon saavuttaminen näyttääkin olevan erityisen kaukana perinteisillä naisvaltaisilla koulutusaloilla. Kuten tässä tutkimuksessa ilmeni, oppikirjoissa oli nähtävissä samanlainen kehityssuunta, jossa feminiinisille hahmoille oli annettu maskuliinisia toiminnallisuuden mahdollisuuksia juuri ammatillisissa rooleissa, mutta maskuliinisille hahmoille ei oltu annettu vastaavanlaista liikkumavaraa perinteisille naisvaltaisille aloille. Koulutuksen sekä työelämän sukupuolten välisen eriytymisen lieventämiseksi oppikirjojen tulisi tarjota monipuolisempia ammattirooleja sekä feminiinisille että maskuliinisille hahmoille.
Annina Perttu
Pro gradu: Miten sukupuolta esitetään yläasteen oppikirjoissa