Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisena yläkoululaiset kokevat yhteissuunnittelun käsityön oppiaineessa, sillä uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma kannustaa oppilaita yhteisölliseen työskentelyyn ja painottaa käsityön opetuksessa suunnittelun ja ideoinnin merkitystä osana kokonaista käsityötä. Vuorovaikutustaidot, ideointi ja suunnittelu ovat peruskoulussa harjoiteltuja tulevaisuuden taitoja, joita nykyiset peruskoululaiset tulevat tarvitsemaan tulevaisuuden työelämässään. Yhteissuunnittelu on yhteistyössä tehtyä suunnittelua ja ideointia, mikä yhdistää merkittävimmät tulevaisuustaidot luontevasti toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajatusten ulkoistaminen, jatkokehittäminen ja tekninen suunnittelu voivat olla oppilaille haastavia. Siksi on tärkeää tutkia, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteissuunnitteluun liittyy yläkoulun kontekstissa.
Tutkimuksen kohderyhmä
Tapaustutkimuksen aineisto kerättiin Viikin normaalikoulussa syksyllä 2019. Tutkittaviksi valikoitui harkinnanvaraisesti ryhmä 8-luokkalaisia, jotka harjoittelivat yhteissuunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkija itse toimi opintokokonaisuutta ohjaavana opettajana yhdessä toisen opetusharjoittelijan kanssa. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat (16 kpl) vastasivat kolmeen eri yhteissuunnittelua koskevaan Google Forms-pohjaiseen lomakekyselyyn käsityön opintokokonaisuuden aikana. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysia, jossa vastaukset luokiteltiin samanlaisuuden mukaan.
Tutkimustuloksia
Tutkimuksen perusteella yhteissuunnittelun määritelmä on oppilaille haastavaa ymmärtää käsityön kontekstissa, vaikka sitä on harjoiteltu muissa oppiaineissa peruskoulun aikana. Yhteissuunnitteluun liittyvät odotukset vaihtelivat suuresti positiivisen suhtautumisen kautta negatiiviseen ja huoleen yhteistyön sujumisesta. Osalla vastaajista oli ristiriitaisia odotuksia yhteissuunnittelusta. Pääosin yhteistyö koettiin sujuneen hyvin, ja suurimmat haasteet liittyivät nimenomaan ryhmätyöskentelyn sujumiseen. Osa oppilaista koki yhteistyön sujuneen hyvin haasteita huolimatta, osa taas koki yhteistyön sujuneen huonosti haasteiden takia. Tämän tutkimuksen perusteella neljän hengen suunnitteluryhmissä puolet oppilaista ottivat vastuuta ja loput kulkivat ryhmän mukana.Tutkimuksessa selvisi, että suurimmat yhteissuunnittelun haasteet liittyivät yhteistyön ja ryhmän toimimiseen eikä niinkään suunnitteluun
Lopuksi
Tutkimuksen mukaan yhteissuunnittelu on moniulotteista toimintaa, jonka onnistumiseen vaikuttavat erityisesti ryhmän välinen yhteistyö, oppilaiden asenteet ja motivaatio. Yhteissuunnittelun haasteet ovat siinä, miten yhteistyö saadaan toimimaan ja kaikki ryhmän jäsenet tasavertaiseen vastuuseen työskentelyn etenemisestä.
Yhteissuunnittelu on monitasoinen prosessi, joka vaatii suunnitelmallista ja strukturoitua opetusta läpi peruskoulun, jotta oppilaat hallitsevat yhteissuunnittelun vaatimat ominaisuudet niin yhteistyön kuin yksilön suunnitteluvalmiuksien osalta. Tämän tutkimuksen perusteella yhteissuunnittelu lisää ideoiden määrää ja laatua ja siten tuo suunnitteluprosessiin lisäarvoa. Tulevaisuuden haasteeksi jää yhteissuunnittelun harjoittaminen peruskouluissa niin, että siitä tulee nykynuorten arkipäivää. Vahvat ideointi-, suunnittelu-ja yhteistyötaidot luovat hyvän pohjan oppilaiden tulevaan työelämään.
Emmi Heikola
Pro gradu: ”Tähtihetkemme oli, kun saimme päätettyä ja valittua printin” -Yhteissuunnittelu peruskoulun käsityössä