Moni opiskelija uupuu erityisesti lukiossa. Lisäpainetta lukiolaisille voi aiheuttaa korkeakoulujen pääsykoeuudistukset, jotka tarkoittavat käytännössä sitä, että lukiolaisten on tiedättävä mitä heistä tulee jo entistä aiemmin – koulutusalan vaihto myöhemmin voi osoittautua erittäin vaikeaksi.
Lukiolaisten kokema uupumus ei ole leikin asia – koulu-uupumus on stressioireyhtymä, joka kehittyy opiskelusta aiheutuneen pitkittyneen stressin seurauksena ja voi jatkuessaan johtaa esimerkiksi masennukseen.
Mikä minusta tulee isona, on kysymys, jota pohditaan kun nuori rakentaa identiteettiään. Lukiolaiset ovat siis tärkeässä identiteetin rakentamisiässä, mutta miltä lukiosta valmistuvien identiteetit todellisuudessa näyttävät? Ovatko he löytäneet oman identiteettinsä vai onko se vielä täysin epäselvä? Pystyvätkö he siis valitsemaan itselleen sopivan ammatin ja jatkokoulutuspaikan?
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että selkeä identiteetti on yhteydessä hyvinvointiin. Miten on lukiolaisten koulu-uupumuksen kohdalla, onko se yhteydessä identiteetin kypsyystasoon?
Tavoitteet
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia identiteettiprofiileja lukiolaisaineistosta voidaan tunnistaa. Identiteettiprofiilien muodostumisen taustalla käytettiin teoriaa identiteetin kehityksestä viiden ulottuvuuden kautta. Nämä ulottuvuudet olivat etsintä, sitoutuminen, arviointi, samaistuminen ja murehtiva etsintä. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää eroavatko identiteettiprofiilit toisistaan koulu-uupumuksen suhteen.
Menetelmät
Tässä tutkielmassa analysoitiin vuonna 2019 kerättyä aineistoa. Kyselyn vastaajat oli valittu Helsingin alueen lukioista ja heitä oli yhteensä 932. Tyttöjä aineistosta oli 65 %, poikia 33 % ja muunsukupuolisia 2 %. Vastaajat olivat lukion kolmannen vuoden opiskelijoita. Identiteettiprofiilien löytämiseksi suoritettiin ryhmittely- eli klusterianalyysi ja identiteetin yhteyttä koulu-uupumukseen selvitettiin varianssianalyysilla.
Tulokset
Lukiolaiset jakautuivat viiteen erilaiseen profiiliin, jotka kuvaavat heidän identiteetin kehityksen tasoa. Heistä löytyi joukko huolestuneita selkiintymättömiä, huolestuneita etsijöitä, identiteetin saavuttaneita, huolettomia selkiintymättömiä ja sitoutuneita mutta etsiviä.
Lukion kolmasluokkalaisista vain viidennes oli löytänyt oman identiteettinsä ja noin 60 prosentille oma identiteetti oli vielä epäselvä. Lukioikäisille voi siis olla vaikeaa tehdä pitkälle kantavia päätöksiä omasta tulevaisuudestaan. Identiteetin löytymisen sijaan monen lukiolaisen kehittymistä kuvaa oman minuuden etsiminen murehtien ja märehtien.
Koulu-uupumus näyttäisi olevan erilaista riippuen siitä, millaisessa kehityksen vaiheessa lukiolaisen identiteetti on. Kaikkein korkein koulu-uupumus oli niillä nuorilla, joiden identiteetti oli epäselvä ja jonka etsimiseen liittyi vahvasti murehtiminen ja märehtiminen. Sen sijaan matalin koulu-uupumuksen taso oli niillä nuorilla, jotka olivat löytäneet oman identiteettinsä.
Johtopäätöksenä tämän gradun pohjalta voitaisiin sanoa, että lukiolaisten identiteetin kehittymistä tulisi tukea, jotta he pystyisivät tekemään omaa elämää koskevia suuria päätöksiä, joita pääsykoeuudistukset edellyttävät. Samalla voitaisiin vahvistaa heidän psyykkistä hyvinvointiaan.
Jaana Salonen
Pro gradu: Lukiolaisten identiteetin yhteys koulu-uupumukseen.