Positiivinen pedagogiikka on tällä hetkellä kovasti pinnalla kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Positiivinen pedagogiikka ja sen teemat, kuten hyvinvointi, vahvuudet ja minäkäsityksen vahvistaminen ovat merkittävissä määrin mukana myös voimassa olevassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. Opettajat ovat suurelta osin positiivisen pedagogiikan kannattajia, mutta mitä mieltä ovat lapset, joita varten opetusta tehdään ja kehitetään? Toinen tällä hetkellä pinnalle noussut puheenaihe koulutuksen ja kasvatuksen kentällä on poikien oppimistulosten laskeminen. Huolenaihetta on vahvistanut Opetus ja kulttuuriministeriön viime joulukuussa julkaisemat OECD:n Pisa 2018 tulokset, joiden mukaan poikien oppiminen on laskussa tyttöjen oppimiseen nähden. Voisiko positiivinen pedagogiikka olla ratkaisu poikien oppimisen tueksi? Tätä en tutki suoraan pro gradussani, mutta herättelen ajatuksia tähän suuntaan tutkimalla positiivisen pedagogiikan toimivuutta lasten näkökulmasta, erityisesti poikien.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkin pro gradussani tuntevatko alakouluikäiset pojat omat luonteenvahvuutensa ja osaavatko he käyttää niitä oman oppimisensa tukena. Tutkin myös vahvistaako positiivinen pedagogiikka poikien minäkäsitystä ja itsetuntoa. Tutkimusta varten haastattelin pitkittäistutkimuksena pääkaupunkiseudulla sijaitsevan koulun yhden luokan poikia, jotka ovat olleet koko koulutaipaleensa ajan opetuksessa, jossa käytetään vahvasti positiivista pedagogiikkaan. Haastattelin tutkimukseen osallistuneita poikia ensimmäisen kerran keväällä 2017, heidän ollessaan toisella luokalla ja toisen kerran keväällä 2019, poikien ollessa neljännellä luokalla. Tutkimuksessa käytin puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa, joka antoi minulle haastattelijana mahdollisuuden tarvittaessa kysyä jatkokysymyksiä.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimukseni tuloksiksi sain, että positiivisen pedagogiikan käyttö opetuksessa on opettanut pojille vahvuuksien tuntemista, erityisesti omien vahvuuksien tuntemista ja niiden käyttöä oman oppimisen tukena. Pojat osasivat kertoa yleisesti vahvuuksista yksittäisinä vahvuuksina, mutta vahvuuksista kertominen laajemmassa merkityksessä oli heille vielä haastavaa. Kuitenkin yksi pojista osasi neljännellä luokalla kertoa vahvuuksista myös laajemmassa merkityksessä. Pojat tunsivat kuitenkin hyvin omat vahvutensa, niin toisella luokalla kuin neljännellä luokalla. He osasivat myös hienosti kertoa ja perustella miksi kyseiset vahvuudet ovat heidän omia vahvuuksiaan.
Positiivinen pedagogiikka on tutkimukseni mukaan myös vahvistanut näiden poikien minäkäsitystä ja itsetuntoa. Pojat osasivat kertoa haastatteluissa useita asioita, joissa ovat hyviä. He myös osasivat taitavasti perustella, miksi he ovat näissä asioissa hyviä. He tunsivat myös missä asioissa he kaipaavat vielä kehitystä, millaisia epäonnistumisia he ovat kohdanneet ja kuinka he näistä epäonnistumisista ovat selvinneet. Toisen luokan haastatteluissa kaikki kertoivat viihtyvänsä hyvin koulussa ja heidän sanoin ”heidän luokassa kaikki ovat hyviä tyyppejä”. Neljännen luokan haastatteluissa ilmeni, että pojilla on vahva usko omaan tulevaisuuteensa, joka ilmeni suurina unelmina ja uskona pystyä saavuttamaan niitä.
Lähes kaikki luonteenvahvuudet esiintyivät poikien haastatteluissa, lukuun ottamatta sosiaalista älykkyyttä, hengellisyyttä ja kauneuden ja erinomaisuuden arvostamista, jotka olivat samoja luonteenvahvuuksia, joiden pojat kertoivat olevan heille uusia luonteenvahvuuksia tai he, eivät tienneet, mitä näillä luonteenvahvuuksilla tarkoitetaan. Eniten heidän vastauksissaan esiintyivät ystävällisyyden, huumorintajun, luovuuden, rohkeuden, sisukkuuden ja sinnikkyyden luonteenvahvuudet.
Positiivinen tulos oli, että myötätunnon vahvuus nousi merkittävästi esiin usean pojan vastauksista. Myötätunnon ollessa yksi lapsen vahvuuksista, hän ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja osaa samaistua niihin, mikä on tärkeä taito myös itsensä tuntemisen ja sitä kautta oman minäkäsityksensä vahvistumisen kautta.
Tässä yksi haastatteluvastauksista, jossa yksi pojista kertoo, miksi huumorintaju on yksi hänen vahvuuksistaan:
H: ”miksi huumorintaju on sun vahvuus?” P11: ”no mä oon huomannu, että tota niinkun esimerkiks, että mulla on aika hyvä huumorintaju, koska mä oon aika hyvä kertoo kaikkii vitsejä ja mä ymmärrän tosi paljon erilaisia vitsejä ja sitten mä niinkun pyrin löytämään kaikesta hauskan puolen, kaikesta tylsästäkin”
kuva: Unsplash
Hannamari Salkola
Pro gradu: Oppilaiden kokemuksia vahvuuksiin perustuvasta opetuksesta. Pitkittäistutkimus alakouluikäisten poikien kokemuksista positiivisesta pedagogiikasta.