Viime vuosina lukiokoulutus on käynyt läpi laajoja uudistuksia. Uudistusten myötä lukiolakia, valtioneuvoston asetusta lukiokoulutuksesta sekä ylioppilastutkinnon säädöksiä on muutettu ja näiden pohjalta luotiin uudet lukion opetussuunnitelmanperusteet. Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019, jonka myötä erityisopetusta on tarjottava kaikissa lukiossa viimeistään vuodesta 2021 alkaen. Erityisopetuksen kannalta lukiokoulutuksen uudistus on merkittävä, sillä aikaisemmin erityisopetusta ei ollut kirjattu lukiolakiin (ks. lukiolaki 629/1998; lukiolaki 714/2018), jonka myötä kunnat ovat ennen itse saaneet päättää tarjotaanko koulussa erityisopettajan tukea. Muutoksen kynnyksellä herääkin kysymys, siitä millaista erityisopetus on tällä hetkellä lukioissa ja mitä lukion erityisopettajan työtehtäviin kuuluu?
Tutkimustehtävä ja toteutus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukion erityisopettajien kokemuksia heidän omasta työstään lukiossa sekä siihen liittyvistä haasteista. Erityisesti olin kiinnostunut siitä, mistä työtehtävistä erityisopettajat itse kuvasivat oman työnsä rakentuvan. Tämän myötä halusin myös selvittää, minkälaisia haasteita he kokevat arjessa omassa työssään. Tarkoituksenani oli tutkimustulosten perusteella rakentaa selkeä kokonaiskuva siitä, mistä erityisopettajan työ lukiossa koostuu.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla, jotka analysoitiin hyödyntämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kohderyhmänä toimi kuusi lukion päätoimista laaja-alaista erityisopettajaa, jotka työskentelivät kolmessa eri kunnassa.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksen tulosten perusteella erityisopettajien työnkuva muodostui kolmesta laajemmasta osa-alueesta, jotka olivat yhteistyö, opiskelijoiden tukeminen ja kirjallinen työ. Näiden kolmen osa-alueen alle lukeutui liuta erilaisia työtehtäviä, jotka kuuluivat lukion erityisopettajan arkipäivään. Lukion erityisopettajan työnkuvassa korostui työllistävimpinä työtehtävinä lukivaikeuksien tukemiseen liittyvät asiat, lukilausuntojen tekeminen sekä oppimisen tuen suunnitelmien kirjaaminen. Tämän lisäksi työtehtäviin kuuluivat muun muassa monialainen yhteistyö, opiskeluvalmiuksien tukeminen, oppiaineiden ohjaus sekä viestintä.
Lukion erityisopettajien kokemien haasteiden pohjalta muodostui neljä suurempaa ulottuvuutta; resurssit ja ajanpuute, työnkuvan epäselvyys, yhteistyö sekä oma osaaminen. Haasteellisimpina asioina lukion erityisopettajat kokivat työssään resurssien ja ajan puutteen sekä oman työnkuvan epäselvyyden. Ajan ja resurssien riittämättömyys näkyi päällekkäisinä haasteina lukion arjessa. Resurssien puutteen takia opettajat kokivat, ettei heillä ole riittävästi aikaa opiskelijoiden kohtaamiseen ja tukemiseen sekä yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen muiden opettajien kanssa. Erityisopettajan työnkuva lukiossa hakee vielä muotoaan, jonka takia työnkuvan epäselvyys tuli ilmi esimerkiksi epätietoisuutena itselle kuuluvista työtehtävistä.
Tutkimuksen tulokset olivat pitkälti linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa lukion erityisopettajan työnkuvasta (ks. Greus ym., 2019; Sinkkonen ym., 2016; Mehtäläinen 2005). Tutkimuseni toi esille niitä haasteita, joita lukion erityisopettajat kokevat työssään. Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten näihin erilaisiin haasteisiin voitaisiin puuttua, jotta lukion erityisopetus ja oppimisen tuki lukiossa kehittyvät tulevaisuudessa oikeaan suuntaan.
Nämä tulokset osoittavat, että tämän hetkiset resurssit eivät erityisopettajien mukaan riitä jatkuvan ja riittävän tuen tarjoamiseen lukiossa. Lukion erityisopetuksen järjestämiseksi tarvittaisiin myös selkeämmät raamit, jotta tuen tarjoaminen olisi yhtenäisempää ja yhdenvertaisempaa jokaisessa lukiossa ympäri Suomen.
Kirsi Ikonen
Pro gradu: Lukion erityisopettajien työnkuva ja heidän siinä kokemansa haasteet