Nykyistä nuorta sukupolvea pidetään eniten medioituneena, sillä he käyttävät jotain mediaa lähes jatkuvasti. 2010- luvulla lapsuuttaan elävät ovat käytännössä syntyneet älypuhelimet käsissään ja erilaisten medioiden monipuolinen käyttö on heille arkipäivää. Yhden klikkauksen takana on loputon määrä informaatiota, joka vaatii ajoittain kriittistä tulkitsijaa.
YouTube on noussut viime vuosina lasten ja nuorten toisiksi suosituimmaksi sovellukseksi ja sen supersuosio on nostanut pinnalle erilaisia seurauksia. Niin Suomessa kuin ulkomaillakin YouTube on tarjonnut mahdollisuuden työllistää henkilöitä niin, että he ovat kyenneet luomaan itsestään yleisöönsä vaikuttavia vaikuttajia. YouTuben viihteellisestä sisällöstä on osittain muodostunut uusi markkinoinnin väylä ja kaupalliset yhteistyöt ovat vallanneet katsojien ruudut.
Tämän tutkimuksen oli tarkoitus selvittää lasten näkemyksiä YouTuben kaupallisista yhteistöistä ja tarkastella niitä kriittisen mediakasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös koulun roolia lasten mediakasvattajana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen osallistui ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita pääkaupunkiseudulta. Aineisto kerättiin pienryhmissä tapahtuneissa teemahaastatteluilla, joissa isoina teemoina olivat YouTuben käyttö, kaupalliset yhteistyöt, kriittisyys ja koulun rooli. Haastatteluryhmiä tuli yhteensä seitsemän. Aineisto luokiteltiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, tarkemmin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa kävi ilmi, että painavimmat syyt YouTuben suosioon lasten silmissä olivat sovelluksen monipuolisuus ja viihteellisyys. Sovelluksen parissa vietettiin päivittäin 0–4 tuntia ja suurin osa oli käyttänyt palvelua useamman vuoden ajan. YouTuben käyttäjinä suurin osa oli passiivisia katsojia, mutta haastateltavien joukosta löytyi kaksi lasta, jotka tekivät myös itse sisältöä sovellukseen.
Toinen merkittävä tutkimustulos oli, että lapset tunnistavat kaupalliset yhteistyöt videoilta ja törmäävät niihin usein, mutta se mitä ne tarkoittavat käytännössä, olivat suurimmalle osalle täysin epäselvää. Kriittisyyttä vaikuttajamarkkinointiin ei ollut havaittavissa, vaan päinvastoin lasten suosikkitubettajansa herättivät heissä suurta luottamusta ja ihailua.
Kenenkään tutkimukseen osallistuneista lapsista luokassa ei ollut puhuttu YouTubeen liittyvistä asioista säännöistä tai kriittisen tarkastelun tarpeesta. Yhden haastateltavan puheenvuorossa nousi esille mielestäni huolestuttava kommentti ”miks me puhuttais open kanssa YouTubesta?” Tämä on nähdäkseni heikko lähtökohta mediakasvatuksen kannalta.
Lopuksi
Tämän tutkimuksen ja muiden kriittiseen mediakasvatukseen liittyvien tutkimusten perusteella olisi tarpeellista tutkia tulevaisuudessa nykyistä enemmän mediakasvatuksen sisältöjä ja niiden mahdollisia muutostarpeita. Mediakasvatus tuntuu laahaavan aina vähän myöhässä ja sisällöt eivät kohtaa lasten ja nuorten tarpeiden kanssa. Kiinnostavaa olisikin tutkia tarkemmin sitä, millaista opetusta lapset itse kokevat tarvitsevansa.
Viivi Åhlgren
Pro gradu: ”Tää video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä…” Lasten näkemykset YouTuben kaupallisista yhteistöistä ja kriittisen mediakasvatuksen näkökulmasta