Itämeren ekologinen tila on heikko ja kalastuspaine kohdistuu merellä pääosin isompiin petokaloihin. Suomalaisen luonnonkalan suosio on romahtanut, vaikka tietyt kalalajit edesauttavat vesistöjen rehevöitymistä. Silakkasaaliita käytetään edelleen pääosin turkiseläinten rehuksi ja kalajauhon raaka-aineeksi. Nykyään vain 3 % silakkasaaliista hyödynnetään kotimaisena elintarvikkeena. Silakkaa olisi järkevää syödä, sillä saaliita saadaan edelleen runsaasti. Silakka on ympäristöystävällinen kala ja siitä ei synny vesistöihin rehujäämiä. Silakka on raaka-aineena edullista ja terveellistä.
Tutkimustehtävä ja tutkimusmenetelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää silakan syömiseen ja ympäristövaikutuksiin liitettäviä mielikuvia. Olin myös kiinnostunut kalalajien suosimisen perusteita. Kalankulutuksen vaihtelevuus, tiettyjen lajien suosiminen ja kalaan liitettävät mielikuvat herättivät mielenkiintoni. Suomalalaisen luonnonkalan suosiota olisi hyvä lisätä, sillä erityisesti särjen ja silakan kalastus pienentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Silakka sitoo itseensä paljon fosforia ja liian suuret fosforin ja typen pitoisuudet rehevöittävät vesistöjä. Kestävällä kalastuksella voidaan puhdistaa merta liikaravinteista.
Suoritin kotitalousopettajan opintoihini kuuluvan viimeisen harjoittelun aikuispuolella vapaassa sivistystyössä ja päätin yhdistää harjoittelukokemukseni tutkielman aineistonhankintaan. Tutkimusaineisto kerättiin vapaasta sivistystyöstä kahdelta aiheeltaan erilaiselta kotitalouden opetuskerralta. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli viisi 60-80 -vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Keskeisimmät tulokset
Silakkaa pidettiin maukkaana ja sesonkiluontoisena luonnonkalana, jonka syömiseen liittyi vahvat perinteet ja tottumukset. Silakkaa syötiin pääosin kotona ja sitä pidettiin ikäihmisten ruokana. Silakan syömisen vähäisyyttä selitettiin muuttuneella ruokakulttuurilla, nuorten kielteisellä silakka-asenteella, kalan hajulla sekä ruotoisuudella. Tutkittavien kalaruokavalintoja selitti pääosin taloudellisuus ja saatavuus. Tutkittavat käyttivät tavallisimmista kalalajeista useimmiten lohta. Lohta oli kaupoissa eniten saatavilla ja sitä sai usein edullisesti. Tulos on osittain ristiriitainen, sillä silakka on tavallisesti lohta edullisempaa.
Pohdintaa
Silakan ympäristömyrkyt ovat vaikuttaneet kalan maineeseen. Haitallisten yhdisteiden kertymät ovat laskeneet silakoissa merkittävästi 2000-luvun aikana, joten silakkaa voi syödä turvallisesti kalalajeja vaihdellen. Kalankulutusta olisi hyvä lisätä erityisesti sen suotuisan rasvakoostumuksen vuoksi. Suomalaisen luonnonkalan käyttöasteesta ja sen kehittämisestä kannattaisi tehdä tutkimusta tulevaisuudessa useista syistä. Vesistöjen tutkiminen ja toiminnan rahoittaminen on tärkeää niiden ekologisen hyvinvoinnin kannalta. Kala-aterioiden lisääminen ruokavalioon pienentää hiilijalanjälkeä ja lisää kansanterveydellisiä hyötyjä. Valtaosa Suomeen kuljetetusta kalasta tuodaan muualta, vaikka Suomessa eletään vesistöjen ympäröimänä. Suomalaisen luonnonkalan hyödyntämisen parissa tulisi tehdä töitä, sillä sitä kautta voitaisiin vähentää rehevöitymistä, lisätä työpaikkoja sekä edistää kansanterveyttä.
Lotta Kankaanpää: Silakkaan liitettyjä mielikuvia