Tutkimuksen tausta
Suomessa vankilahenkilökunnan työnantajana toimii Rikosseuraamuslaitos, joka vastaa vankeusrangaistusten ja yhteiskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Risellä työskentelee 2600 ihmistä ja vankilahenkilökuntaa toimii kahdessakymmenessäkuudessa vankilassa muun muassa vartijoina, valvojina, ohjaajina ja sosiaalityöntekijöinä. Rikosseuraamuslaitoksen yhteiskunnallisten tehtävien lisäksi se asettaa työnantajana tavoitteekseen “mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö”. Tämä tavoite saavutetaan esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä. Oman työnsä kehittäminen työyhteisössä heijastaa kehittämistoimijuutta, eli kyvykkyyttä ja tapaa uudistaa, muovata ja muokata omaa työtänsä.
Yleisen ja aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli kuvata, millaista suomalaisen vankilahenkilökunnan kehittämistoimijuus oli muutospajaprosessin aikana, erityisesti ensimmäisissä ja viidensissä pajoissa. Tämä tutkimus tehtiin toimeksiantona Työterveyslaitokselle osana ARTO-hanketta (2018–2020). ARTO-hankkeen tarkoituksena oli tutkia, kuinka kokeilujen osallistavalla arvioinnilla uudistetaan toimintaa ja synnytetään kehittämistoimijuutta.
Menetelmät
Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin. Aineiston sain valmiina Työterveyslaitokselta. Työterveyslaitos ja Rikosseuraamuslaitos toteuttivat vuosina 2013–2016 Toimivat lähityökäytännöt -hankkeen, jossa kolmen eri suomalaisen vankilan työntekijät pääsivät kehittämään omia lähityökäytänteittään muutospajamenetelmässä. Aineisto koostui näiden vankiloiden ensimmäisien ja viidensien pajojen keskusteluista, jotka nauhoitettiin pajojen aikana. Aineiston analyysissa käytin sisällönanalyysia ja analyysin apuna käytin Atlas.ti -ohjelmaa.
Tulokset ja pohdinta
Tutkimus lisäsi tietoa kehittämistoimijuuden muodoista ja niiden ilmentymisestä muutospajamenetelmässä. Tutkimus osoitti, että muutospajamenetelmä on toimiva työn kehittämisinterventio, sillä pajoissa ilmeni monia eri kehittämistoimijuuden muotoja. Vankilahenkilökunta ilmensi puhetavoissaan seitsemää erilaista kehittämistoimijuuden muotoa: vastustavaa, kritisoivaa, selvittävää, tekoihin sitoutuvaa, toimia toteuttavaa ja ongelmaan pureutuvaa. Näistä kuusi ensimmäistä olivat aikaisemmasta tutkimuksesta tunnistetut muodot, mutta ongelmaan pureutuva oli oma löydökseni. Ongelmaan pureutuvaa kehittämistoimijuutta ei aikaisemmista tutkimuksista ole tunnistettu, mutta se osoittautui vankiloiden muutospajaprosesseissa olevan tärkeä muoto. Ongelmaan pureutuva kehittämistoimijuus osoittautui lähityökäytäntöjen kehittämisprosesseissa välttämättömäksi, sillä se nosti esille konkretian kautta, miksi muutoksia tarvitaan. Tulevaisuuden tutkimuksissa tulisi lähteä tutkimaan kehittämistoimijuutta aineistolähtöisesti, sillä kehittämistoimijuuden muotoja voi olla olemassa lisää.
Kaikki kehittämistoimijuuden muodot esiintyivät viidensissä pajoissa, mutta tekoihin sitoutuvaa ja toimia toteuttavaa ei esiintynyt ensimmäisissä pajoissa. Eniten vankilahenkilökunta ilmensi kritisoivaa kehittämistoimijuutta, ja vähiten toimia toteuttavaa.
Tulokset näyttävät, miten kehittämistoimijuus ilmenee muutospajaprosessien alussa ja lopussa. Kehittävässä työntutkimuksessa voidaan tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia käyttää vertailukohtana tai evidenssinä kehittämistoimijuuden muotojen esiintymisestä ja ilmentymisestä muutospajaprosessin alku- ja loppuvaiheissa. Tuloksia tarkastellessa on huomioitava kuitenkin se, että tarkastelussa olivat muutospajaprosessien analyysi- ja arviointivaihe eli alku ja loppu, eivätkä tulokset kerro koko muutospajaprosessista. Jos samasta aiheesta ja aineistosta halutaan tehdä jatkotutkimuksia, tulisi tutkimus rajata kokeilu- ja suunnitteluvaiheeseen eli toisiin, kolmansiin ja neljänsiin lähityöpajoihin, jolloin kehittämistoimijuuden ilmenemisestä vankilahenkilökunnan muutospajaprosessin eri vaiheissa saisi rikkaamman kuvan.
Miila Vesio
Vankilahenkilökunnan kehittämistoimijuus kehittämisinterventiossa – Kehittämistoimijuuden muodot ja niiden ilmentyminen muutospajamenetelmässä