Johdanto
Koronaviruksen synnyttämä poikkeusaika ja arkea koskevat isot linjaukset, kuten liikkumisen rajoittaminen ja lähiopetuksen keskeytyminen ovat vaikuttaneet korkeakouluopiskelijoiden elämään rajusti. Tutut arkirutiinit ja säännöllisesti toistuvat arjen toiminnot, kuten lähiopetuksen ja opiskelijaruokailun puute ovat saattaneet luoda haasteita ruokailun suunnitteluun ja valmistamiseen. Päivittäisestä ruokailusta vastaaminen edellyttää ruoanvalmistustaitoja ja kykyä arvioida ruoan terveellisyyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden ruokailutottumuksista ja kokemuksista poikkeusajan terveyttä edistävästä ruokailusta ja siitä, miten korkeakouluopiskelijat ovat kokeneet omien resurssiensa riittävyyden terveyttä edistävän ruokailun järjestämisessä poikkeusaikana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat ravitsemukseen, ruokailutottumuksiin ja arjenhallintaan liittyvät tutkimukset, joita sovelletaan kotitalouspedagogiikan alalla.
Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutottumuksia ja ruoanvalintaa on tutkittu ennen poikkeusaikaa paljon. Poikkeusaikojen vaikutuksia ruokavalintoihin löytyy myös jonkin verran, mutta näitä yhdistävää tutkimusta ei ole. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailutottumusten tutkiminen kotitaloustieteen ja opettajankoulutukseen liittyvän tutkimuksen näkökulmasta tarjoaa uutta ja hedelmällistä tietoa ruokatutkimuksen monitieteisellä kentällä.
Aineisto ja menetelmät
Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin syvähaastattelemalla viittä korkeakouluopiskelijaa. Haastatteluihin osallistui viisi 23–28-vuotiasta naispuolista korkeakouluopiskelijaa eri yliopistoista. Syvähaastattelut toteutettiin maaliskuussa 2021 Teams-sovelluksella, koska vallitsevan poikkeusajan vuoksi kasvokkain toteutettavat kohtaamiset eivät olleet mahdollisia. Syvähaastattelun avulla onnistuin saamaan syvempää tietoa haastateltavien ruokavaliosta ja kokemuksista kuin strukturoidulla haastattelulla tai määrällisellä tutkimuksella. Litteroitu tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelulla. Tulosten neljä teemaa koskivat opiskelijoiden resursseja terveyttä edistävän ruokailun järjestämisessä, ruokailua hyvinvoinnin tuottajana, ruokailua sosiaalisena yhdessäolona ja ruokailua poikkeusajan tuomissa haasteissa. Tutkielmani tuo esiin näkökulmia, joissa yhdistyy aikaisemmat tutkimustulokset ja haastateltavien esiin nostamat hyvinvoinnin kokemukset, ruokailuun liittyvät haasteet ja ruokailuun liittyvä sosiaalisuus.
Tulokset ja pohdinta
Tutkimustulosten pohjalta oli selvää, että poikkeusaikana haastateltavien kokemukset ruokailutottumuksista olivat hyviä ja huonoja. Uudenlainen arki ja arkirytmit ovat mahdollistaneet sen, että haastateltavat ovat pystyneet muokkaamaan omia ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan. Ympäristötekijät olivat estäneet ja vähentäneet opiskelijoiden liikkumista, jolloin kotona on ollut enemmän aikaa panostaa omaan ruokailuun. Tulosten mukaan etenkin ateriarytmin koettiin parantuneen etäopiskelupäivien ansiosta, kun välipalat olivat tulleet osaksi arkea ja napostelut yliopistolla olivat vähentyneet.
Uudenlainen arkirytmi ja ruoanvalmistuksen koettu kuormittavuus muodostui haasteeksi opiskelijoiden arkisessa toiminnassa. Ravitsevan ruokailun järjestäminen poikkeusaikana oli vaatinut aiempaa enemmän resursseja, kuten ruoanvalmistustaitoja, kykyjä uudenlaisen arjen rytmittämisessä ja motivaatiota sekä halua valmistaa terveyttä edistäviä aterioita. Opiskelijat kokivat ruoanvalmistustaitonsa riittäviksi, mutta etenkin lounasruokailun järjestämisen ja lounaan ravitsemuksellisen laadun säilyttäminen koettiin kyvyistä huolimatta suureeksi haasteeksi. Jatkuvaa ruoanvalmistamista, aikatauluttamista ja suunnittelua kuvattiin kuormittavaksi, aikaa vieväksi ja stressaavaksi. Tämä on vaikuttanut opiskelijoiden ruokailutottumuksiin epäterveellisesti. Tulosten mukaan poikkeusolojen tarjoama uudenlainen arki ja sen tuomat haasteet vaikuttavat horjuttavan tavanomaista arjenhallintaa, kuten päivittäisten aterioiden järjestämistä.
Tutkimuksen mukaan haastateltavat kokivat kaipuuta edulliseen ja ravitsevaksi koettuun opiskelijaravintolaan etenkin ateriarytmin säilymisen ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden vuoksi. Mielestäni koronan tuomaan poikkeusaikaan pitäisi pyrkiä luomaan keinoja, joilla opiskelijat saisivat motivaatiota panostaa etenkin lounasruokailun laatuun ja ateriarytmiin. Näen, että erilaisilla instituutioilla, kuten oppilaitoksilla olisi mahdollisuutta viestiä terveellisestä ravitsemuksesta ja luoda sosiaalisia ruokailutapahtumia poikkeusaikaan jatkuvasti kehittyvän teknologian avulla. Myös opiskelijaruokailun saatavuudessa olisi kehitettävää, jotta monipuoliseksi ja ravitsevaksi koettu opiskelijaruokailu edistäisi opiskelijoiden hyvinvointia sekä taloudellista tilannetta koko opiskelijaelämän aikana erilaisista tilanteista huolimatta. Olisiko jatkuvasti yleistyvät kotiinkuljetuspalvelut yksi mahdollisuus kehittää niin opiskelija- kuin työpaikkaruokailujen saatavuutta?
-Janette Järvinen