Miksi lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin tutkiminen kiinnosti minua?
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnan ja siellä elävien aikuisten vastuulla. Tutkimusten valossa tiedetään, lapsuuden kokemukset esimerkiksi mielen hyvinvoinnista vaikuttavat edelleen aikuisiällä koettuun elämäntyytyväisyyden ja siten myös hyvinvoinnin kokemukseen. Vaikka Suomessa keskimäärin lapset ja nuoret voivat hyvin, löytyy joukosta aina myös niitä, joille todellisuus ei näyttäydy samankaltaisena. Muun muassa yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana ja jopa kolmasosa ala- ja yläkouluikäisistä tytöistä kokevat ahdistusta elämässään. Voidaksemme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia yhteiskunnassamme, tarvitsemme tietoa niistä tekijöistä, jotka heidän hyvinvoinnin kokemukseensa vaikuttavat.
Tutkimustehtävä
Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat monet eri seikat eikä subjektiivisen, kokemusperäisen, hyvinvoinnin tutkiminen tarjoa kaiken kattavia vastauksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Pro gradu -tutkielmassani lähdin kuitenkin tutkimaan subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta, sillä se voi tarjota paljon konkreettista tietoa siitä, miten lasten kokemaa hyvinvointia voidaan edistää ja kuinka lapset ja nuoret itse määrittelevät oman hyvinvointinsa tilan. Tutkimuksessa tarkastelin hyvinvointia PERMA-hyvinvointiteorian viitekehyksessä, jonka mukaan hyvinvointiin vaikuttaa edistävästi kokemukset myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä ja saavuttamisesta.
Tulokset
Tutkimuksessani sain selville, että tutkittavat voivat keskimäärin hyvin, mutta sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaiset tytöt voivat keskimäärin samanikäisiä poikia paremmin. Luokka-asteet eivät puolestaan eronneet toisistaan hyvinvoinnin kokemuksessa. Hyvinvoinnin osa-alueissa eroja ilmeni kuudesluokkalaisilla sitoutuneisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksissa ja yhdeksäsluokkalaisilla näiden edellä mainittujen lisäksi myös sinnikkyyden ja onnellisuuden kokemuksissa. Näissä kaikissa osa-alueissa tytöt voivat keskimäärin poikia paremmin. Tytöt kokivat kaikkia hyvinvoinnin osa-alueita myös säännöllisemmin kuin pojat.
Tutkimustulokset pohjana lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiselle
Tutkimustulokset tarjoavat tärkeää tietoa lasten ja nuorten kokemasta hyvinvoinnista. Niiden avulla voidaan tunnistaa eri luokka-asteissa ilmeneviä hyvinvoinnin eroja, ja siten myös kiinnittää huomiota näiden hyvinvoinnin osa-alueiden tukemiseen. Esimerkiksi tieto siitä, että sukupuolten välisiä eroja ilmeni enemmän ylä- kuin ala-asteella kertoo jo siitä, että jotakin yläasteiässä tapahtui näissä tutkittavissa, sillä eroja esiintyi enemmän yläasteella. Tunnustettava kuitenkin on, että tämä tutkimus perustui vain yhteen tutkimusotokseen ja hyvinvoinnin teoreettiseen viitekehykseen, eikä sen vuoksi tuloksia voida pitää yleispätevinä tuloksina lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta.
Niina Fernström
Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten subjektiivinen hyvinvointi