Johdanto
Matematiikka jakaa mielipiteitä, mutta siitä huolimatta se koetaan tärkeäksi aineeksi koulussa. Monet nuoret uskovat tarvitsevansa matematiikkaa myöhemmin opinnoissaan sekä työelämässä. Matematiikan arvostus sekä hyödylliseksi kokeminen kannustaa oppijaa näkemään vaivaa sen eteen. Vaivan näkeminen, kiinnostus sekä positiivinen asenne edesauttavat matematiikassa menestymistä. Kiinnostus tehostaa keskittymistä ja luo yksilön mielessä asialle arvoa sekä vaikuttavuutta. Kiinnostuksella on todettu olevan yhteyttä oppimiseen sekä saavutustuloksiin. Stressi puolestaan voi aiheuttaa yksilölle ylikuormitusta ja altistaa hyvinvoinnin ongelmille sekä uupumukselle.
Tutkielmassa tarkasteltiin matematiikkaan liittyvää kiinnostusta ja stressiä tavoiteorientaatioiden pohjalta. Tavoiteorientaatioilla viitataan oppijan yksilöllisiin taipumuksiin toimia tietyllä tavalla oppimistilanteissa. Oppijat voivat tavoitella omien intressiensä kautta esimerkiksi oppimista ja asioiden ymmärtämistä tai mahdollisimman vähäistä työtä oppimistilanteissa. Sosiaalisen vertailun kautta tavoite voi olla, että menestyy paremmin kuin muut. Aiemmin saadut kokemukset, koetut tilanteet sekä arvio omista kyvyistä ohjaavat yksilön tavoiteorientaatiota. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka oppija motivoituu ja säätelee omaa toimintaansa. Oppimistilanteet koetaan omien näkemysten ja orientaatioiden pohjalta, jolloin samasta oppimistilanteesta voi muodostua erilainen kokemus eri yksilöille.
Tavoitteet
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia tavoiteorientaatioita voidaan tunnistaa peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla matematiikan opiskelussa. Vastaajat jaettiin tavoiteorientaatioryhmiin ja selvitettiin kuinka ryhmät eroavat toisistaan sukupuolijakauman, kiinnostuksen, stressin ja matematiikan arvosanan suhteen. Tutkielmassa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä ovat erilaisten yhtenäisten ryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu.
Menetelmät
Aineisto (N=874) on kerätty syksyllä 2019 osana Growing Mind and Bridging the Gaps -hanketta, jossa mitattiin lasten ja nuorten oppimista, motivaatiota sekä hyvinvointia. Kyselyllä mitattiin oppilaiden tavoiteorientaatioita matematiikan opiskelussa ja kiinnostusta sekä stressiä matematiikkaa kohtaan. Oppilaat jaettiin tavoiteorientaatioprofiileiden perusteella ryhmiin hyödyntäen K-keskiarvo ryhmittelyanalyysia. Tavoiteorientaatioryhmien eroja sukupuolijakauman osalta mitattiin ristiintaulukoinnilla ja Khii-neliötestillä. Matematiikan opiskeluun liittyvän kiinnostuksen ja stressin sekä matematiikan arvosanojen eroja mitattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla.
Tulokset ja johtopäätökset
Aineistosta tunnistettiin neljä tavoiteorientaatioryhmää: oppimisorientoituneet, menestysorientoituneet, sitoutumattomat sekä välttämisorientoituneet. Tulokset osoittivat, että ryhmät eivät eronneet toisistaan sukupuolijakauman suhteen. Oppimisorientoituneet kokivat eniten kiinnostusta ja vähiten stressiä matematiikan opiskelussa. Menestysorientoituneita kiinnosti matematiikka toiseksi eniten ja sitoutumattomia seuraavaksi eniten. Välttämisorientoituneita kiinnosti matematiikan opiskelu vähiten. Sitoutumattomat kokivat eniten stressiä, seuraavaksi eniten välttämisorientoituneet sekä menestysorientoituneet. Menestysorientoituneilla oli parhaimmat arvosanat matematiikasta ja oppimisorientoituneilla seuraavaksi parhaat, kun taas välttämisorientoituneilla sekä välinpitämättömillä oli aavistuksen alhaisemmat arvosanat kuin menestys- sekä oppimisorientoituneilla.
Aihetta oli tärkeä tutkia, sillä matematiikan rooli peruskoulussa on vahva. Matematiikalla on mahdollisesti vaikutusta oppijoiden tulevien valintakokeiden ja opintojen parissa. Tavoiteorientaatiotutkimuksen avulla voidaan ymmärtää mitä oppija haluaa saavuttaa ja pyrkiä ymmärtämään yksilön syyt sitoutua tai olla sitoutumatta koulutyöhön. Jatkotutkimusta voisi tehdä tarkemmin ja laajemmin matematiikkaa kohtaan koetun stressin osalta. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää millaisia vaikutuksia matematiikan etäopiskelulla on ollut eri tavoiteorientaatioryhmiin kiinnostuksen ja stressin näkökulmasta.
Kaisa Huhti
Peruskoulun seitsemäsluokkalaisten tavoiteorientaatioryhmät matematiikan opiskelussa