Tutkielman tausta
Nuorten syrjäytyminen on edelleen, vuonna 2021 yksi Suomen suurimmista ongelmista. Suuri osa nuorista voi hyvin, mutta pieni joukko voi entistä huonommin. Mielenterveyden ongelmat, kiusaaminen, vaikeudet oppimisessa, perhetausta ja alueelliset erot luovat nuorten välille eriarvoisuutta. Nuorten eriarvoisuus näkyy myös vapaa-ajalla: kaikilla ei ole varaa esimerkiksi haluamiinsa harrastuksiin. Vapaa-aika onkin nuorille erityisen merkityksellistä aikaa, jota tavallisesti leimaavat itsenäistyminen, omaehtoinen tekeminen, oman identiteetin etsiminen ja ystävyyssuhteiden tärkeys.
Nuorten Akatemia tarjoaa haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville, 13-17 -vuotiaille nuorille mahdollisuuden mielekkääseen vapaa-ajan ryhmätoimintaan Mahis-hankkeen avulla. Mahis-tukea voi hakea mikä tahansa nuorten ryhmä Mahis-ohjaajan avustuksella. Mahis-toiminta on nuorten omaehtoista toimintaa, jossa ohjaaja toimii nuorten tukena. Toiminnan tavoitteina on nuorten osallisuuden sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimi Allardtin (1976) hyvinvointiteoria. Lisäksi lähestyin osallisuuden käsitettä sosiaalipedagogisesta näkökulmasta. Sosiaalipedagogiikassa kohtaavat sosiaalinen ja kasvatuksellinen käytännön työ. Mahis-toimintaa arvioitiin myös sosiokulttuurisen innostamisen välineenä, mikä on yksi sosiaalipedagogisista työmuodoista.
Tutkielman toteutus
Toteutin tutkimuksen laadullisena dokumenttianalyysinä. Aineistonani käytin Nuorten Akatemialta saamiani Mahis-projektien loppuraportteja. Raportit on kerätty vuosina 2017-2020 toteutuneista Mahis-projekteista ja niitä oli yhteensä 165 kappaletta. Raporteissa ohjaajilta kysyttiin muun muassa, millaisia muutoksia he näkivät nuorissa ja heidän elämissään Mahis-projektin myötä. Tämän kysymyksen vastaukset muodostivat tutkielmani aineiston.
Tutkielman tulokset ja johtopäätökset
Tutkielmani tuloksina ohjaajat havaitsivat nuorissa muutoksia neljällä eri osa-alueella. Osa-alueet olivat yksilön kasvu, sosiaaliset suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat sekä koulunkäyntiin liittyvät muutokset. Eniten muutoksia havaittiin itsenäistymisessä, itsetunnon kasvussa sekä uusien ystävyyssuhteiden syntymisessä. Myös nuorten tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät: osa löysi toiminnan myötä esimerkiksi ensimmäiset kesätyöpaikkansa. Myös koulutyössä nähtiin muutoksia esimerkiksi koulupoissaolojen vähentymisenä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Mahis-toiminnalla pystytään tukemaan nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan. Hyvinvoinnin osa-alueet, itsensä toteuttaminen ja sosiaaliset suhteet, tulivat esille ohjaajien kuvailuissa. Osallisuuden tukeminen tapahtui paitsi tarjoamalla nuorille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, myös Mahis-projektin kautta tarjoutuvan yhteisön ja sen jäsenyyden kautta.
Mahis-projektien luonnetta verrattiin myös sosiokulttuurisen innostamisen eri ulottuvuuksiin. Sosiokulttuurisen innostamisen ulottuvuudet ovat kasvatuksellinen, kulttuurinen sekä sosiaalinen ulottuvuus. Nämä kaikki ulottuvuudet toteutuivat myös Mahis-toiminnassa.
Nina Lehtonen
Vapaa-ajan ryhmätoiminnan mahdollisuudet nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa – Ohjaajien näkemyksiä Nuorten Akatemian Mahis-toiminnasta